Kuinka rakkaus
ulkomaalaisen kanssa alkoi?
Sinkoilevatko rakkauden nuolet sikin sokin sinne tänne maasta,
maanosasta tai yhteiskuntaoloista piittaamatta? Katse kohtaa
toisen ja se on siinä? Filosofian tohtori Maija Urponen uskoo,
että rakkaustarinoiden selitys ei ole näin yksioikoisen romanttinen.
TEKSTI Arja Ukkonen KUVA Heikki Tuuli
K
ulttuuriset mielikuvat sekä
poliittiset ja taloudelliset ra-
kenteet ohjaavat ja muokkaa-
vat sitä, mitä me itse kukin
pidämme rakastettavana ja
houkuttelevana,
Maija Urponen
olettaa.
Hän kutsuu ulkomaalaisten kans-
sa eläviä suomalaisia ja suomalaisten
kanssa eläviä ulkomaalaisia omakoh-
taisten kirjoitusten laatimiseen. Hän
haluaa kuulla, miten ihmiset ovat pää-
tyneet elämään toisesta maasta ko-
toisin olevan ihmisen rinnalla ja mi-
tä kumppanin ulkomaalainen tausta
heille tarkoittaa.
Kirjoitusten parhaimmistosta Ur-
ponen kokoaa antologian yhteistyössä
Turussa sijaitsevan Siirtolaisuusinsti-
tuutin kanssa. Myöhemmin julkais-
tavassa tutkimuksessaan Helsingin
yliopistossa tutkijana toimiva Maija
Urponen tarkastelee, miten sukupuo-
li, kansallisuus, rotu ja yhteiskunta-
luokka kietoutuvat toisiinsa ja mitä ne
kertovat Suomen paikasta muuttuvas-
sa maailmassa.
Vaimoja idästä,
miehiä lännestä
Suomessa solmittavista avioliitoista
10 prosentissa toinen puolisoista on
Suomen ja toinen ulkomaan kansa-
lainen. Näitä valtioiden rajat ylittä-
viä avioliittoja syntyy nykyisin noin
3 000 vuodessa. Aikaisemmin suo-
malaisnaiset menivät miehiä yleisem-
min naimisiin ulkomaalaisen kanssa,
nykyisin miehet ovat pienenä enem-
mistönä.
Miesten avioituminen ulkomaalai-
sen naisen kanssa lisääntyi 1990-lu-
vulla Neuvostoliiton hajottua ja mat-
kustamisen Venäjälle helpotuttua.
Venäjän lisäksi suomalaismiehet me-
nevät yleisimmin naimisiin virolaisen
tai thaimaalaisen naisen kanssa.
Jos venäläiset, virolaiset ja thai-
maalaiset naiset suuntaavat avio-
hankkeissaan länteen, samoin tekevät
suomalaisnaiset, jotka avioituvat ylei-
simmin ruotsalaisen, brittiläisen tai
yhdysvaltalaisen miehen kanssa. Myös
etelä – turkkilainen tai marokkolainen
mies – on ollut suuntana yhä useam-
min 1990-luvulta lähtien.
– Tässä näkyvät globaalit mieliku-
vat lännestä paremman elämän tyys-
sijana, Maija Urponen toteaa. – Län-
simaalainen mies edusti 1950-luvulla
suomalaiselle naiselle vapautta koti-
töiden taakasta ja mahdollisuutta to-
teuttaa unelma omasta kodista. Sa-
manlaisia mielikuvia liittyy nykyään
venäläisten naisten avioliittosiirtolai-
suuden motiiveihin.
Stereotypiat ovat vahvoja
Avioituminen ulkomaalaisen kans-
sa ei suomalaisessa yhteiskunnassa
ole yhdentekevä juttu, sillä stereo-
typiat ulkomaalaisista elävät vah-
voina. Miehistä saatetaan ajatella,
että ”ottivat ulkomaalaisen, kun ei-
vät saaneet suomalaista”. Naisia taas
epäillään isänmaan pettureiksi ja si-
nisilmäisiksi houkiksi, jotka eivät
ole nähneet ulkomaalaisen miehen
viekkautta. Ulkomaalaiset kumppa-
nit ovat ilkeimmissä puheissa huo-
A P URAHANSAA J AT
29
