25
A P URAHANSAA J AT
Suomalainen rintamamies on
TUNTEVA SOTILAS
Etnologi Erkka Pehkonen tutkii aarretta:
kahden suomalaisen sotilaan jatkosodan
aikaisia kirjeitä rakastetuilleen. Niitä on
toista tuhatta. Kirjeet kertovat nälästä,
kylmästä ja rakkaudesta. Voiko tappamaan
määrätty sotilas olla romanttinen? – Voi.
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Antero Tenhunen
F
ilosofian lisensiaatti, yhteis-
kuntatieteiden maisteri
Erkka
Pehkonen
sai kahden itäsuo-
malaisen miehen kirjeet tutkit-
tavakseen monien onnekkai-
den sattumien kautta. Kirjeniput olivat
säilyneet koskemattomina varastossa ja
vintillä lähes 70 vuoden ajan. Nämä rivi-
miehet eivät tunteneet toisiaan. Heitä yh-
distivät sota, itäsuomalaisuus ja agraa-
rikulttuuri. Molemmat miehet ja heidän
vaimonsa ovat jo kuolleet.
– Heidän omaisensa antoivat
kaikki noin 1 200 kirjettä käyttööni.
Aineisto on ainutlaatuinen myös siksi,
että tiettävästi kukaan ei ole sensuroi-
nut sitä. Miehet käsittelevät kirjeissään
arjen kuulumisia, mutta myös kipeitä
ja hyvin henkilökohtaisia asioita.
Miehistä toinen, tykkimies, oli jo
sotaan lähtiessään naimisissa, ja hä-
nellä oli pieni tytär. Toinen mies, ra-
disti ja sissi, oli tutustunut naisys-
täväänsä vasta jatkosodan aattona.
Nainen toimi muonituslottana ja myö-
hemmin pientilan emäntänä. Pari kih-
lautui ja avioitui sodan aikana.
Pehkonen selvittää kirjeenvaihdos-
ta kirjallista kokemuskerrontaa. Hän tuo
paikallisen ja yksilöllisen tulkinnan ri-
kastamaan tapahtumahistoriallista so-
tatutkimusta. Väitöstutkimus esittelee
kirjallisen itseilmaisun erityispiirteitä
arkipäiväisessä kirjoittelussa.
Tutkimuksen teemat nousevat kir-
jeenvaihdosta. Keskeisiä kysymyksiä
on kolme. Miten miehet kertovat ko-
tiin lähettämissään kirjeissä sodan
kokemisesta nälän, kylmän ja rakkau-
den kautta? Miten miehenä oleminen
ja suhde vaimoon rakentuvat kirjeissä?
Millaisia sotilasidentiteettejä rakentuu
kirjeiden kertomuksissa?
– Narratiivisen ja diskurssiana-
lyyttisen tutkimuksen yhdistäminen
mahdollistaa syvällisen ja laajan ym-
märryksen yksilön, kulttuurin ja yh-
teisön välisestä vuoropuhelusta sekä
ristiriidoista sota-aikana. Väitöskirja-
ni tieteellisenä merkityksenä voidaan
nähdä etnologisen sotatutkimuksen
kehittely suomalaisesta aineistosta se-
kä tiedon lisääminen sodan kokemuk-
sesta yksilötasolla, Pehkonen arvioi.
– Tämä kokemuksellisuus on tois-
ta kuin esikuntaupseerien strategi-
set pohdinnat karttapöytien ympäril-
Et sinä kultaseni mitenkään voi
käsittääkään miten suloinen tunne
minulla onkaan, kun tiedän
omistavani siellä kotona niin
tavattoman rakkaan ja hyvän
vaimon. Vaikka menisi kaikki muu
paitaa myöten, niin en varmasti
tuntisi paljoakaan menettäneeni,
kun vaan saan Sinut pitää.
radisti kirjoitti 19.9.1944 palattuaan vihkilomalta rintamalle
