"Maahanmuuttajien lasten
huonon sosiaalistumisen
ja kotoutumisen tuomat
taloudelliset ja inhimilliset
menetykset ovat kauaskantoisia.
mat taloudelliset ja inhimilliset me-
netykset ovat kauaskantoisia, Jaana
Anglé muistuttaa.
Tutkittavat on kerätty Vaasasta ja
Seinäjoelta sekä Seinäjoen ympäris-
tökunnista kaikkien 3-17-vuotiaiden
lasten ja nuorten joukosta. Valinta on
tehty siten, että jokaisesta perheestä
on valittu yksi tutkittava. Heistä 60
prosenttia asuuVaasan kaupungin alu-
eella, loput 40 prosenttiamuilla tutki-
musalueilla.
Seinäjoella ja sen ympäristössä asuu
lähinnä virolaisia, venäläisiä ja thain-
kielisiä. Vaasassa asuu eniten arabeja,
albaaneja ja somaleja.
Laaja kartoitus kentällä
Tutkimuksessa käydään erittäin laa-
jasti läpi Suomessa asuvien maahan-
muuttajien lasten elämänpiiriä. – Tääl-
lä tehdään hyvää kotouttamistyötä ja
myös tutkimusta, mutta monessa asi-
assa on vielä tekemistä. Muualta Eu-
roopasta on esimerkkejä siitä, mitä
tapahtuu, jos kotouttaminen epäon-
nistuu, Anglé sanoo.
Aikaisemmin Suomessa on tutkittu
lähinnä tiettyämaahanmuuttajalasten
ryhmää yksittäisellä paikkakunnalla
tai on tutkittu jotain elämän osa-aluet-
ta, esimerkiksi terveyttä.
Työ aloitetaan kyselylomakkeilla,
mutta heti kesän jälkeen jalkaudutaan
kentälle haastattelemaan ja havainnoi-
maan lapsia ja nuoria. Jaana Anglé on
erityisen iloinen siitä, että työssä on
mahdollista lähteä arkielämän ympä-
ristöihin, koteihin, kouluihin ja harras-
teiden piiriin, esimerkiksi nuorisota-
loille. Hän pitää tärkeänä tutkimuksen
laaja-alaisuutta.
– Meillä on tarkastelussa nyt kaksi
erilaista toimintaympäristöä. On kau-
punkimaiset alueet, Vaasa ja Seinäjoki,
jamaaseutu. Myös vieraskielisten eri-
laiset lähtökohdat kiinnostavat. Vaa-
san seudulla vieraskieliset lapset ovat
useammin pakolaistaustaisia kuin Sei-
näjoen seudulla. Osa lapsista saattaa
olla jo toisen polvenmaahanmuuttajia,
jotka ovat ehkä syntyneet Suomessa.
Näin heille kieli ei ole enää ongelma.
Esiin nousevat enemmänkin kulttuu-
riset kysymykset. Nuori saattaa ol-
la kahden kulttuurin välissä: on suo-
malainen kulttuuri, joka on kaikkialla
kodin ulkopuolella, ja on vanhempien
kulttuuri. Heille rakentuu eräällä ta-
valla kolmas kulttuuri.
– Iso kysymys onkin, miten he tässä
ympyrässä pystyvät hallitsemaan itse-
ään. Kokevatko he esimerkiksi olevan-
sa ulkopuolisia ja vieraita kummassa-
kin, Jaana Anglé miettii.
Erilaisuuden kokemus
Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat
alueena tutkijalle haasteellinen kenttä.
Monella on muistissa keväinen päätös,
jonkamukaan Seinäjoki päätti toistai-
seksi sulkea ovensa pakolaisilta huo-
limatta siitä, että kaupunki ehti tehdä
vuosia hyvää kotouttamistyötä pako-
laisten kanssa.
Anglé törmäsi tausta-aineistoa luki-
essaan tutkimukseen, jonka mukaan
pienilläkin maaseutupaikkakunnil-
la yksi tai kaksi erilaista, esimerkiksi
maahanmuuttajaa, hyväksyttiin hel-
pommin yhteisöön kuin suuri ryhmä.
– Erilaisuuden hyväksyminen ei ole
ehkä aina helppoa, mutta nykymaail-
massa on vain fakta, että liikkuminen
maasta toiseen on yhä tavallisempaa.
Erilaisuus koskettaa myös suoma-
laisia. Karjalaisia evakkoja on tutkit-
tu paljonkin, ja nykypäivänä erilaisuu-
Etelä-Pohjanmaan
rahasto myönsi
Siirtolaisuusinstituuttisäätiölle
40 000 euron apurahan
Kärkihankkeena vieraskielisten
lasten elämänhallintaa
ja sosiaalistumista Etelä-
Pohjanmaalla käsittelevään
tutkimukseen.
teen saattaa riittäämuutto kotimaassa
ja vieras murre.
Töysältä jo nuorenamaailmalle läh-
tenyt Jaana Anglé oli vaihto-oppilaana
pienessä amerikkalaiskaupungissa ja
koki siellä olevansa ulkopuolinen. Tut-
kijalle kokemus oli kasvattava ja hyvä.
– Näytin samalta kuin paikalliset,
mutta kuulostin erilaiselta. Koin erilai-
suuden tunteen silloin ja jouduin teke-
mään sen kanssa aika lailla töitä, vaik-
ka oli hieno vuosi. Toisaalta tiesin, että
lähden sieltä, että tämä ei tule jatku-
maan loputtomiin.
Maahanmuuttajien tulevaisuus on
useimmiten epävarma. Tutkimuksen
tarkoitus on saada vieraskielisten las-
ten kokemuksista kouluille ja esimer-
kiksi sosiaalitoimelle ohjeistusta sen
varmistamiseksi, että kaikki lapset
saisivat saman lähtökohdan tulevai-
suuteen.
29
