K
ustaan sota -kansan-
oopperan aiheena ole-
vat tosiasiat vuosilta
1789–1790 on koon-
nut käsikirjoituksek-
si
Jouni Sjöblom
. Hän
on myös säveltänyt teoksen.
– Nimestä huolimatta esityksessä ei
paljon sodita. Enemmänkin kuvataan
kansan elämää sodan olosuhteissa, Jou-
ni Sjöblom valaisee.
Kansanoopperaa on toteuttamas-
sa noin 130 hengen joukko. On yli 100
hengen kuoro, ammattimainen orkes-
teri, nimiroolien esittäjiä, tanhuajia,
puvustajia ja lavastajia.
Kustaan sota kosketti
kansakuntaa
Ajatus kansanoopperan tekemises-
tä virisi Jouni Sjöblomin mielessä pa-
ri vuotta sitten, kun hän havaitsi, että
Kustaan sodasta ei ole tehty sävelteos-
ta. Kustaan sodan tapahtumat kosket-
tivat kuitenkin laajalti kansakuntaa.
– Kustaan sodan tapahtumat sijoit-
tuivat Kymenlaaksoon, joten tämä alue
on luonteva aiheen esittämiseen. Ky-
menlaakson halki virtaava Kymijoki
on jakanut ennen ruotsalaisen ja venä-
läisen hallinnon alueen. Tämä on sota,
josta kukaan ei ole tehnyt suurempaa
teosta, vaikka sota oli merkittävä, Jou-
ni Sjöblom selvittää.
Virikkeenä sävelteoksen tekoon hä-
nellä oli myös oma sukututkimus: Jou-
ni Sjöblomin esi-isä oli mukana Kus-
taan sodassa.
Tarina koostuu tapahtumista
Aineksia oopperaan Jouni Sjöblomryh-
tyi hakemaan paikallishistoriakirjois-
ta. Lisää vaikutteita ja tietoja hän imi
erilaisista näyttelyistä, aikalaiskerto-
muksista ja sotilaiden päiväkirjoista,
kun tarvittiin tietoa historiateosten
takaa. Millainen kukin päähenkilö oli
luonteeltaan?
Selvisi, että Ruotsin kuningas Kus-
taa III oli taiteellinen ja älykäs. Jossakin
määrin hän oli keikaroiva, mutta toi-
saalta myös kansaa ja sotilaita lähellä.
– Kustaa III on ihan oikeasti kävel-
lyt Anjalan kartanon pihalla. Kustaa III
oli Rabbe Wreden pojan kummi, Jouni
Sjöblom tietää.
Venäjän tsaaritar Katariina II oli vah-
va hallitsija. Ruotsin ja Venäjän hallit-
sijat olivat serkuksia keskenään. Kata-
riinalle oli pettymys, kunKustaa aloitti
sodan. Oli nimittäin sovittu, että suku-
laiset eivät sodi toisiaan vastaan.
Hallitsijoiden lisäksi merkittä-
vä henkilö tapahtumissa on rauhan-
neuvottelijana toiminut Kustaa Mau-
ri Armfelt. Käsikirjoitukseen kuuluu
myös kouvolankyläläisen Annin ja
ruotsalaisen ruotusotilaanMatin rak-
kaustarina.
– Olen koonnut tarinan pienten ta-
pahtumien kautta, Jouni Sjöblom ker-
too. Hyvänä tukena tarinan punomiseen
ja säveltämiseen ovat olleet Tampereen
yliopistossa filosofian kandidaatin tut-
kintoon kuuluneet kansanperinteen ja
kansanmusiikin opinnot.
Kansanoopperan tapahtumat ajoittu-
vat vuosiin 1789 ja 1790. Ensimmäinen
vuosi oli sodan syttymisen vuosi ja toi-
nen Värälässä solmitun rauhan vuosi.
Kansanoopperasta nähtiin esima-
kua jo viime kesänä. Tuolloin kansan-
oopperasta esitettiin katkelma Kou-
volankylässä, samoilla paikoin missä
Kustaa III ylitti Kymijoen Ruotsin puo-
lelta Värälästä Venäjän puolelle Kouvo-
lankylään vuonna 1789. Joki on tuolla
kohtaa noin 100 metriä leveä. Värälän
kylässä on muistona rauhansopimuk-
sesta rauhan kivi.
Musiikki soi duurissa
ja mollissa
Musiikki kansanoopperassa soi niin
duurissa kuin mollissa. Duuria Ruot-
sista, mollia Venäjältä.
Säveltäjä Jouni Sjöblomin ja tukea
antavan vaimon
Leena Viitala-Sjöblo-
min
musikaaliset juuret ovat niin ikään
duurissa ja mollissa. Jouni Sjöblom on
syntynyt Kouvolassa, slaavilaisvoittoi-
sella mollialueella, Leena Viitala-Sjöb-
lomon puolestaan kotoisin Kaustiselta
ja kasvanut duurivoittoisessa musiik-
kimaailmassa.
Ansiotyönään röntgenhoitajana toi-
miva Leena Viitala-Sjöblom on puo-
liammattilainen viulisti, ja tarjoaa
miehelleen asiantuntemusta viululle
sopivista musiikkikuvioista.
Jouni Sjöblom itse on paneutunut
1700-luvun pianon, klavikordin, soit-
tamiseen. Hän teetti soittimen varta
vasten kansanoopperaa ajatellen. Kla-
vikordin valmisti leppävirtalainen soi-
tinverstas.
Parhaat voimat ovat
toteuttamassa
Kansanoopperan toteuttamiseen on
saatu Pohjois-Kymenlaakson parhaat
voimat. Kun Jouni Sjöblom johtaa useita
kuoroja ja toimi kymmenkunta vuotta
sitten Kaakkois-Suomen läänintaitei-
lijana kolme vuotta, hänellä on hyvät
yhteydet moniin taiteen harrastajiin
maakunnassa.
Sadan hengen oopperakuoro koos-
tuu kaikkiaan seitsemästämaakunnan
kuorosta. Pukuja on saatu osin Anja-
lankosken Teatterista, joka on säilyttä-
nyt vuosina 1989–90 samassa Anjalan
kartanonmiljöössä esitetyssä Anjalan
vala –historiaspektaakkelissa käytetyt
puvut ja varusteet. Osin pukuja val-
mistavat Kymenlaakson ammattikor-
keakoulun muotoilun opiskelijat. Tan-
huseura Kasareikka antaa tanssillista
taitoa. Entisöintiverstas Juho Kangas
vastaa aseiden eli muskettien valmis-
tuksesta.
Esityksen ohjaa harrastajateatterei-
den parissa pitkään toiminut
Piia Klei-
mola
ja orkesteria johtaa Jouni Sjöblom.
Tapahtumia kertojana johdattelee An-
jalankosken Teatterin grand old man
Antero Raanoja
. Kustaan roolissa on
Petteri Tynys
ja Katariinana
Tia Aronen
.
Esityksen tuottaa Kymijoen esittä-
vän taiteen tuki ry, jonka vastuuhen-
kilöitä Jouni Sjöblom ja Leena Viitala-
Sjöblom ovat. Yhteistyökumppanina
onmyös Ankkapurhan kulttuurisäätiö.
Kansanoopperan budjetti on 150 000
euroa, josta osa on saatu apurahoina.
27
