Uutisia
Lapset rakensivat
kaupungin
TEKSTI Tarja Nurmi KUVA Vertti Teräsvuori
V
uonna 2008 arkkitehti
Maria Nor-
din
ja kapellimestari, myöhem-
min myös tuottaja
Anna Rom-
bach
saivat ajatuksen kaivaa uudelleen
esiin saksalaisen säveltäjä
Paul Hinde-
mithin
”lasten arkkitehtuurioopperan”
Wir Bauen eine Stadt
ja tuoda sen Suo-
meen. Yhteistyöhön mukaan saatiin Bar-
celonasta teatteriohjaaja
Jorge Raedó
, jo-
ka on ollut vahvasti mukana sikäläisissä
ja myös kansainvälisissä lapsille tarkoi-
tetuissa arkkitehtuuriprojekteissa.
Suuren taustatyön ja monien yh-
teistyöneuvottelujen jälkeen Raedó oh-
jasi ihanan esityksen. Se toteutettiin
yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon ja
Helsingin Kaisaniemen ala-asteen kans-
sa. Esiintyjinä, lavastajina ja puvustaji-
na toimivat lahjakkaat neljäsluokkalai-
set. Helsingin produktiossa keskiössä oli
lisänä ajatus siitä, miltä Helsinki voisi
lasten mielestä näyttää vuonna 2062.
Myös Suomen Kulttuurirahasto
oli mukana tukemassa valoisaa ja
aurinkoista oopperaa, joka harjoi-
tuksineen ja esityksineen venyi kuu-
kausien mittaiseksi. Oopperaesitysten
lisäksi Arkkitehtuurimuseolla järjes-
tettiin lasten arkkitehtuurityöpajoja,
teemana mm. ohjaajan vetämä ”mu-
siikkitalo”. Käsiohjelman tehtävistä ja
muista esityksen työpajoista vastasi
Eeva Astala
. Itse esityksessä oli mu-
kana myös aikuisia, mutta pääroo-
lissa olivat tätä produktiota varten
myös itse omia tulevaisuudenvisi-
oitaan Helsingin-produktiota varten
hahmotelleet lapset.
Esitys olisi ansainnut laajemman-
kin yleisön, sillä museon saliin mah-
tui kerrallaan vain rajallinen määrä
katsojia. Raedó kertoi uusia neuvot-
teluja käydyn myös Seinäjoella Etelä-
Pohjanmaan maakuntamuseon sekä
Marttilan koulun kanssa. Siellä oop-
peran toteuttaisivat opettajien ja mu-
siikki-ihmisten kanssa suurin piirtein
samanikäiset lapset kuin Helsingissä.
Yhteistyökumppanina Pohjanmaalla
toimii museonjohtaja
Susanna Tyr-
väinen
.
Rakennetaan kaupunki
-oop-
peran uuden version on alustavien
tietojen mukaan tarkoitus valmistua
esitettäväksi keväällä 2013. Keskus-
teluja on käyty myös Pohjois-Savossa
Lapinlahden suunnalla, jossa toimii
lasten arkkitehtuurikoulu Lastu.
Suurimpana tavoitteena olisi vielä
viedä
Rakennetaan kaupunki
lapsi-
esiintyjineen kaikkineen heläyttä-
mään Hindemithin sävelet ja iloa sä-
teilevä kertomuksensa aurinkoiseen
Barcelonaan.
14
Suomen Kulttuurirahasto 50 vuotta sitten
Vuonna 1962 järjestettiin kolmatta kertaa kulttuuripoliittiset neuvotte-
lupäivät, joiden teemana tällä kertaa oli Suomi maailman kulttuurissa.
Keskustelun tarkoituksena oli selvittää Suomen kansainvälistä asemaa kulttuurin eri
aloilla ja pohtia keinoja Suomen kulttuuritason nostamiseksi.
Pankinjohtaja J. W. Rangell lainasi neuvottelupäivien päättäjäisten avauspuhees-
saan ”
oppinutta ja paljon miettinyttä kiinalaista
” Lin Jutangia toteamalla, että länsi-
mainen ihminen syntyy ”
veitsi aivoissaan
”. Näillä sanoilla hän tahtoi kuvailla kulttuu-
rimme tapaa paloitella ”
terävin logiikan asein kappaleiksi miltei kaikki eteen tuleva
”.
Rangell halusi puheessaan painottaa kokonaisuuksia ja totuuden julki tuomista, eli
nykyaikanakin niin suosittua ”läpinäkyvyyttä”.
Rangellin mukaan tärkeimmät aseet Suomen aseman vahvistamiseksi maailman
kulttuurikartalla olivat mielikuvitus ja aloitekyky, tutkimustyö ja koulutus, hallinnol-
liset toimenpiteet, ulkomaiset yhteydet ja eri alojen yhteiset ohjelmat sekä uuttera
yrittäjämieli. Heille, joiden mielestä tähän tärkeään työhön tarvittiin ennen kaikkea
rahaa, Rangell jakoi optimistisen hämäläisen sananparren: ”
Jos kaikkia muuta on
paitti rahaa, nin kyllä yhtä lajia pian saa
”.
Oikaisu
Edellisen numeron
karttaan sivul-
la 5 oli merkitty
ne maat, joiden
kansalaiset olivat
hakeneet Kulttuuri-
rahaston apurahaa
viime jaossa.
Kartassa oli virhe
Pohjois-Korean
kohdalla: pohjois-
korealaiset eivät
olleet hakeneet
apurahoja.
TEKSTI Anna Bui
