– Kuulin vuosia sitten, että Fiskars
omistaa pientalotontteja luonnonkau-
niilla paikalla Billnäsissä. Pohdin,
voitaisiinko suomalaisille suunnitel-
la tämän ajan tärkeisiin kysymyk-
siin vastaava 2000-luvun ’rintama-
miestalo’. Monet teollisesti tuotetut
pientalot ovat kalliita, ne eivät vastaa
kestävän kehityksen vaatimuksiin ei-
vätkä edusta hyvää arkkitehtuuria.
Entä jos Fiskarsin tonteille suunnitel-
taisiin ekologisia koetaloja Suomen
Kulttuurirahaston tuella?
Tapaninen esitteli ajatuksensa yli-
asiamies Antti Arjavalle ja Fiskarsin
Kiinteistöjen silloiselle kiinteistöjohta-
jalle. Hyvä idea iski tulta. Yrityskon-
sulttina tuolloin toiminut Tapaninen
sai tehtäväkseen kartoittaa hankkee-
seen sopivia arkkitehtitoimistoja kai-
kista Pohjoismaista. Kymmenistä
ehdokkaista kuumaan ryhmään kut-
suttiin kahdeksan toimistoa.
– Oletimme, että tärkeintä on saa-
da arkkitehdit ja talorakennusyhtiöi-
den edustajat samaan pöytään. Jou-
duimme kuitenkin huomaamaan, että
heidät on myös saatava ottamaan kes-
tävän kehityksen haasteet vakavasti.
Kumpikaan osapuoli ei ollut vielä sy-
ventynyt asiaan. Se oli yllätys.
Tyyppitalojen suunnittelulle ase-
tettiin tiukat vaatimukset. Talot tulee
rakentaa energiataloudellisiksi ja vä-
hintään sata vuotta kestäviksi. Suo-
malainen rakentamisen perinne ja uusi
teknologia antavat suunnittelijoille
paljon mahdollisuuksia. Yhdistetään
siis ripaus vanhaa ja ripaus uutta kiin-
nostavalla ja aikaan sopivalla tavalla.
Kilpailijamailla
vuosien etumatka
Tapaninen toimi pientalohankkeen
projektipäällikkönä kevääseen 2010,
jolloin hän siirtyi Kotimaa-yhtiöiden
toimitusjohtajaksi. Hänen työtään on
jatkanut Kulttuurirahastossa suunnit-
telija
Veli-Markus Tapio
. Tapaninen
kuuluu hankkeen ohjausryhmään.
– Kulttuurirahaston tilauksesta
syntyi kiinnostavaa arkkitehtuuria.
Monissa näistä tyyppitaloista asui-
sin itsekin mielelläni. Jos talotehtaat
ottavat ehdotuksemme kestävän ke-
hityksen mukaisesta rakentamisesta
tosissaan, suomalaiseen pientaloraken-
13
