makkaan muutoksen keskellä on tärkeää
nojautua uusimman tutkimuksen lisäksi
vuosisataiseen suomalaiseen rakennus-
perintöön ja kokemustietoon Suomen il-
mastollisista erityisolosuhteista.
– Suomalainen rakennusperinne on
eri aikakausina tuottanut satoja vuosia
kestäviä rakennuksia ilman nykyisen
kaltaista talotekniikkaa tai höyrysul-
kuun perustuvia rakenneratkaisuja,
Arjava muistuttaa. – Vaalimalla ra-
kentamisen moniarvoisuutta luodaan
edellytykset uusien innovaatioiden
synnylle sekä erilaisten teknisten rat-
kaisujen väliselle kilpailulle.
Ekologisuus pian elinehto
Kulttuurirahaston ja Fiskarsin Kiinteis-
töjen tavoittelemassa luonnonmukai-
sessa pientalomallissa ilmanvaihto on
painovoimainen, ulkovaipan rakenteet
on toteutettu ilman muovista höyryn-
sulkua ja lähes kaikki materiaalit ovat
uusiutuvia. Päästövähennyksiä ei ta-
voitella pienentämällä lämmitystarvet-
ta vaan lämmitystapavalinnoilla, mi-
nimoimalla sähkölaitteiden määrä ja
suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja.
Suunnitteluratkaisut tukevat ympäristöä
säästävää elämäntapaa. Arjava uskoo,
että moni asukas arvostaa myös paino-
voimaisen ilmanvaihdon hiljaisuutta.
– Tämä on kehitystyön ensimmäi-
nen askel. Nähtäväksi jää, toimivatko
nämä viisi talomallia vain herätteinä
vai jäävätkö ne pitkäaikaiseen käyt-
töön. Hankkeestamme tulee merkittä-
vä, jos tällaisia taloja rakennetaan sa-
toja tai tuhansia, Arjava arvioi.
Suomen Kulttuurirahasto on lu-
nastanut arkkitehdeiltä suunnitelmien
kaikki oikeudet ja sallii niiden vapaan
ja vastikkeettoman käytön sekä yk-
sityisesti että elinkeinotoiminnassa.
Hankkeen verkkosivut ovat avautu-
neet osoitteessa
.
”Nyt on ekologisen
rintamamiestalon aika”
Pientalohankkeen kummi
Jaakko Ta-
paninen
asuu Åminneforsissa lähellä
Fiskarsin ruukkia.
ARKKITYYPPI
Arkkityyppitalo on ajattomasti
suomalaiseen rakennusperintee-
seen sitoutuva, perusmuodoltaan
yksinkertainen ja tilankäytöltään
kompakti.
Kaksikerroksisen arkkityyppita-
lon perusmuoto sitoutuu suomalai-
seen rakennusperinteeseen ja kau-
neuskäsitykseen. Samalla ratkaisu
on kestävän kehityksen mukainen
kompaktiudessaan, tilataloudelli-
suudessaan ja joustavuudessaan.
Peruskuutiota voidaan laajentaa
harjan suuntaisesti lisäämällä siihen
yksi tai kaksi tilaruutua. Tuloksena
on kolme vaihtoehtoista huoneisto-
kokoa: 108 m
2
, 140 m
2
ja 172 m
2
.
Arkkityyppitalon suunnittelussa
on pyritty tarkastelemaan syntyvää
ympäristöä kokonaisuutena. Talojen
muodostama katunäkymä on huo-
liteltu. Yhdessä piharakennusten
kanssa Arkkityyppitalo luo suojaisan
pihapiirin, johon voidaan liittää osin
katettua ja lasein suljettavaa ulko-
tilaa. Perustyypit ovat tasamaalle
suunniteltuja, mutta talosta voi-
daan muokata myös rinnetontille
sovitettu vaihtoehto.
12
