Tammenlastuja_2_2011 - page 3

KUVA Kimmo Torkkeli
3
Pirkanmaan rahaston vuosijuhlaa
vietettiin Tampere-talossa 6.5.
K
ulttuurirahaston hallintomallin vaikeimmin hah-
motettavia piirteitä on aina ollut säätiön ja Kan-
natusyhdistyksen rinnakkaiselo. Se ei juuri näy
ulkopuolisille, sillä yleensä puhumme vain Kult-
tuurirahastosta tekemättä eroa säätiön ja yhdistyksen vä-
lille. Yksinkertaisesti sanoen säätiössä ovat rahat ja yh-
distyksessä ihmiset. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkea,
varsinkaan ihmisten tehtäviä. Kannatusyhdistyksen jäse-
niä se on syystäkin usein askarruttanut.
Käytännön työssä on eniten jouduttu pohtimaan Kan-
natusyhdistyksen johtokunnan asemaa. Vuosikymmeniä se
oli eräänlainen toinen hallintoneuvosto, joka hoiti yhteyksiä
ulkomaailmaan. Johtokunnan ja säätiön hallituksen välil-
lä oli sääntömääräinen side, kun hallituksen jäsenistä puo-
let kuului johtokuntaan. Varsinaisia tehtäviä johtokunnal-
la oli vähän.
Maailma muuttui, eikä ihmisillä ollut enää aikaa istua
kokouksissa, joiden todellinen anti jäi vähäiseksi. Yhdelle
hallintoneuvostolle Kulttuurirahastossa oli hyvinkin teh-
täviä muttei kahdelle. Sen tähden vuonna 2004 sääntöjä
uudistettiin siten, että johtokunnan tehtäväksi tuli vasta-
ta Rahaston kulttuuripoliittisesta toiminnasta. Se sähköisti
johtokunnan ja alkoi motivoida aktiivisia jäseniä.
Mutta aika ajoi heti uudistuksen ohi. Rahaston kulttuu-
ripoliittiset hankkeet kuten Kirjatalkoot ja Myrsky kasvoi-
vat: merkitykseltään ne lähestyivät apurahojen jakoa, joka
oli aina ollut hallituksen vastuulla. Näitä suurhankkeita ei
voitukaan hoitaa hallituksen ohi. Maakuntarahastoja käsi-
teltiin osin hallituksen, osin johtokunnan kokouksissa. Tuli
yhä vaikeammaksi jakaa asioita kahteen kokoukseen, jois-
sa osa läsnäolijoista kuuli ne uutena, osa ties kuinka mo-
nenteen kertaan.
Niinpä sääntöjä ollaan taas virtaviivaistamassa. Syksys-
tä 2012 lähtien hallitus ja johtokunta erotetaan täysin toi-
sistaan, niin että johtokunnan jäsenet eivät enää kannata
itseään. Kaikki Kulttuurirahaston varsinainen toiminta jää
hallitukselle. Johtokunta pienenee. Sen tehtäviä ei ole vie-
lä lyöty lukkoon: säännöt tulevat mahdollistamaan aktiivi-
semman tai passiivisemman tuen säätiölle. Turhiin kokouk-
siin ei kuitenkaan palata.
Pohjimmiltaan johtokunnan tehtäviin vaikuttaa tietysti
se, mikä on ylipäänsä Kannatusyhdistyksen ja sen jäsenten
rooli Kulttuurirahaston kokonaisuudessa. Sääntömuutosta
valmisteltaessa sitäkin on taas pohdittu. Aiheeseen pala-
taan seuraavassa numerossa, kun toivotamme tänä kesänä
kutsutut uudet jäsenet tervetulleiksi lukijoiden joukkoon.
Hallinto kaipaa taas säätöjä
Johtokunnan
jäsenet eivät
enää kannata
itseään.
1,2 4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,...32