tamiseen on syntynyt jotain todella ar-
vokasta ja kestävää, Tapaninen sanoo.
– Suomessa on puuta, ja suomalai-
set haluavat asua pientalossa. Olem-
me kuitenkin jääneet talojen suun-
nittelussa ja valmistuksessa pahasti
jälkeen kilpailijamaista. Hankkeessa
syntyneet tyyppitalomallit viitoitta-
vat kehittämisen suuntaa. Oleellista
on havainto, että meillä on kovin pal-
jon tehtävää. Toivon, että tieto suoma-
laisen pientalorakentamisen tilasta ja
haasteista nousee nyt esiin. On tiedet-
tävä, mitä kestävä kehitys edellyttää
pientalon teknisten ratkaisujen, tuo-
tannon, sijoittamisen ja käytön kan-
nalta. Energiatehokkuus on vain yk-
si mittari. Pienet talotehtaat näyttävät
suhtautuvan ekologiseen rakentami-
seen vakavammin kuin suuret.
Tapaninen sanoo, että Suomessa
tehtiin pahoja virheitä uudisraken-
tamisessa 1960- ja 1970-luvuilla ja
korjausrakentamisessa 1980-luvulla.
Nykyisessä rakentamisen murrok-
sessa vaanii jälleen suurien virhei-
den vaara.
Kysyntä ohjaa suunnittelua
Ympäristöministeriö antoi maalis-
kuun lopussa uudet kunnianhimoiset
rakentamisen energiamääräykset. Ne
astuvat voimaan 1.7.2012. Keskeinen
muutos on siirtyminen kokonaisener-
giatarkasteluun, joka koskee kaikkea
rakennuksen energiankulutusta: läm-
mityksen lisäksi muun muassa ilman-
vaihtoa, valaistusta ja lämmintä vet-
tä. Investointi energiatehokkuuteen
rakennusvaiheessa pienentää käy-
tönaikaisia kustannuksia ja hillitsee
asumiskustannusten nousua energian
hinnan noustessa. Muutos mahdol-
listaa vaiheittaisen siirtymisen koh-
ti EU-direktiivien edellyttämää lähes
nollaenergiarakentamista.
– Painovoimaisen ilmanvaihdon
mahdollisuus on kirjattu uusien ra-
kentamismääräysten tausta-asia-
kirjoihin. Silti moni rakennusalan
ammattilainen piti asettamiamme ta-
voitteita teknisesti mahdottomina to-
teuttaa. Tilasimme kattavan selvi-
tyksen nähdäksemme, onko ristiriita
todellinen. Työhön osallistui kolme
alan johtavaa suomalaista asiantun-
tijaa: arkkitehti
Kimmo Lylykangas
,
LVI-insinööri
Jukka Sainio
ja teknii-
kan lisensiaatti
Mika Vuolle
. Tulos
oli kannaltamme rohkaiseva: uusien
määräysten astuessa voimaan pai-
novoimaisen ilmanvaihdon ja ilman
muovista höyrynsulkua toteutetun sei-
närakenteen toteutus on mahdollista,
joskin haastavaa. Uusi energialasken-
tatapa sääntelee rakentamisen energia-
tehokasta lopputulosta, ei menetelmiä,
joilla tavoite saavutetaan, Veli-Markus
Tapio kertoo.
– Suunnittelijat uskalsivat ottaa
haasteemme vastaan, ja heille löydet-
tiin sopivat kumppanit pientaloteol-
14
