”
Välillä on vaikea erottaa kumpi käskee
kumpaa, minä esineitä vai esineet minua.”
– Lähtökohtani ovat perinteisessä
sirkuksessa. Huomasin kuitenkin nope-
asti, miten kaavoihin kangistunutta te-
keminen siellä on. Totesin, että se jut-
tu ei ole minua varten, ja aloin hakea
uusia työmahdollisuuksia. Siitä lähti-
vät alulle ulkomaiset kuviot.
Walon omintakeinen tyyli tunne-
taan kansainvälisesti. Aseman saavut-
taminen on kuitenkin vaatinut mää-
rätietoista työtä, onnea, yritystä ja
erehdystä.
Walon esikuva on ranskalainen uu-
den sirkuksen isähahmo
Jérôme Tho-
mas
. Walo houkutteli Thomas'n Suo-
meen esiintymään 1990-luvun lopussa
Maksim Komaron
kanssa perustamal-
leen 5-3-1 Uuden Jongleerauksen Festi-
vaalille. Syntyi kontakteja ulkomaille,
ja Walo työskenteli jonkin aikaa myös
Thomas'n ryhmässä.
Vuonna 2002 valmistunut Valon
kaupunki -sooloteos oli ensimmäinen
suomalainen jongleeraukseen perustu-
va koko illan esitys. Sen jälkeen tai-
kuri
Kalle Hakkarainen
tuli kuvioon
mukaan. Ensimmäinen yhteisteos Odo-
tustila vaati hartiavoimin töitä pääs-
täkseen kotimaassa näyttämölle. – Ku-
kaan ei ollut kiinnostunut ottamaan
sitä. Lopulta Kiasma-teatterin
Virve
Sutisella
riitti uskallusta.
Teoksista kuvatut videot saivat
saksalaisen agentin kiinnostumaan, ja
Walon sekä Hakkaraisen WHS-duolle
vientiä alkoi tulla – mutta vielä enim-
mäkseen muualle kuin Ranskaan.
Vuonna 2006 kaksikko harjoitteli Kes-
kusteluja-esitystä Cherbourgin sirkus-
keskuksen taiteilijaresidenssissä. Se
raivasi osaltaan tietä esiintymisille
uuden sirkuksen emämaahan. Lopul-
ta, ranskalaisen promoottorin avulla,
ovet avautuivat.
– Nyt on päästy siihen pisteeseen,
että vienti vetää täältä Ranskaan päin,
vaikka meidän resurssit ovat pelkkä
murto-osa heidän teatterisysteemeis-
tään. Esityksissä suomalaisilla ei ole
mitään hävettävää, Walo sanoo.
Marginaalista näkyväksi
Ville Walo kuuluu ryhmään nuoria
suomalaisia taiteilijoita, jotka ovat ko-
keneet nykysirkuksen aseman paran-
tamisen Suomessa tehtäväkseen. Wa-
lo on lähes kaikkien alalla toimivien
yhteisöjen perustajajäsen ja toimii nii-
den hallituksissa. – Me ollaan institu-
tionalisoiduttu, se on tavallaan ihan
karmeaa! Mutta toisaalta me ollaan
pystytetty niitä rakenteita, jotka mah-
dollistavat tämän työn tekemisen. Nyt
aloittavilla nuorilla on paljon helpom-
paa kuin mitä meillä oli.
Nykysirkuksella on vielä pitkä mat-
ka samalle viivalle muiden taiteenlajien
kanssa, mutta viime aikoina ala on ot-
tanut pitkiä harppauksia. Positiivisesta
kehityksestä huolimatta Ville Walon-
kin työtilaisuudet ovat ensi-iltoja lu-
kuun ottamatta edelleen ulkomailla.
Suomessa kiertueiden tekeminen ja toi-
meentulon saaminen nykysirkuksesta
on utopiaa. Nykytanssissa vapaan ken-
tän ryhmillä on samankaltaisia ongel-
mia, tanssin paljon pitemmästä histo-
riasta huolimatta.
– Ongelma on se, että koulutuksen
jälkeen on pakko kohdata realiteetit,
Walo sanoo. – Ei ole rahoitusta, ei ole
tiloja tehdä produktioita, ei ole toimeen-
tuloa. On lähdettävä ulkomaille, mutta
sinnekään ei ole helppoa raivata tietä.
Walon mukaan Suomeen tarvitaan
esittävän taiteen aluekeskusverkosto:
kolme-neljä kulttuuritaloa, joissa margi-
naalialojen esittävän taiteen ryhmät voi-
sivat kiertää. Helsingin Suvilahteen syn-
tyvä Cirko-toimintakeskus on verkoston
avaus. – Tanssi havittelee edelleen omaa
taloa, meillä se on yhtäkkiä – miten tässä
nyt näin kävi? Walo nauraa. Hän on ol-
lut tiiviisti hankkeessa mukana ja näkee
nyt määrätietoisen työn tuloksen.
Cirko-toimintakeskuksesta tulee
sirkusalan toimijoiden keskus, joka
vaalii sirkustaiteen omia erityispiir-
teitä. Keskus tuo pääkaupunkiin uuden
näyttämön tehdä esityksiä. Se on pi-
ristysruiske nykysirkukselle ja sen te-
kijöille. Ville Walo ei kuitenkaan ha-
lua puhua yksistään sirkuksen talosta,
vaan keskukseen ovat tervetulleita
myös muut esittävät taiteet.
Uteliaisuus muita taiteita kohtaan
ja vapaus ilmaista ovat nykysirkuksel-
le tärkeitä asioita. Vapaus ei kuitenkaan
aina ole ollut itsestään selvää, ei myös-
kään Ville Walolle. – Siellä varieteessa
ne olisivat ottaneet minut töihin, jos oli-
sin muuttanut tietyt asiat toisenlaisiksi.
En suostunut siihen, vaan pidin pääni ja
uskoin, että jostain löydän yleisöä täl-
laisenakin. Olen vasta alussa. Olen löy-
tänyt tietynlaisen tavan tehdä, mutta
mihin se vielä johtaa, en tiedä.
l
Uusi sirkus
Uusi sirkus –
cirque nouveau
– kehittyi sirkuksen, teatterin,
tanssin, musiikin ja kuvataitei-
den vuoropuhelusta 1970-luvun
alussa Ranskassa ja Yhdysval-
loissa. Uusi sirkus teki taituruu-
den esittelijästä tulkitsijan.
Nykysirkus
Uusi sirkus kehittyi nykysirkuk-
seksi 1990-luvun puoliväliin
mennessä. Nykysirkuksen teok-
set ovat taiteilijan keskustelua
ympäröivän todellisuuden
kanssa. Mediataide sekä musiikki
kytkevät nykysirkuksen tämän
päivän taidekenttään. Rajoituk-
sia ei ole.
18
