11
<<
rahoituksen ansiosta kokeilu ei
aiheuta kunnissa lisäkustannuksia.
Kolme erilaista
kotoutumispolkua
Kotoutumissuunnitelman koordinaat-
torin, Jyväskylän yliopiston Soveltavan
kielentutkimuksen keskuksen erikois-
tutkijan
Sari Pöyhösen
mukaan kotou-
tumiskoulutusta tarjotaan tällä hetkellä
erityisesti työvoimapolitiikan näkökul-
masta, mikä ei välttämättä sovellu esi-
merkiksi kotiäideille tai luku- ja kirjoi-
tustaidottomille maahanmuuttajille.
Pöyhönen sanoo: – Uudessa mal-
lissa otetaan aidosti huomioon erilai-
set kotoutujat ja hyväksytään se tosi-
asia, että kaikki eivät tule olemaan osa
työmarkkinoita. Tällöin painopistettä
lavennetaan työllistymisestä syrjäyty-
misen ehkäisemiseen.
Mallissa ehdotetaan kolmea eri-
laista kotoutumiskoulutuksen väylää.
Yksi on lapsille ja nuorille, sillä he ei-
vät – vastoin yleistä luuloa – kotoudu
itsestään. Toinen väylä on niille aikui-
sille, joiden ei ole mahdollista työllis-
tyä mutta jotka voisivat kuitenkin ko-
toutua tähän yhteiskuntaan. Heille
tärkeää on pystyä toimimaan arjessa;
esimerkiksi kotiäiti haluaa vanhempa-
na tukea lastensa koulunkäyntiä.
Kolmannen ryhmän muodostavat
ne maahanmuuttajat, jotka työllisty-
vät. Heidän kohdallaan kotoutumis-
koulutus saisi olla osuvampaa ja ta-
voitteellisempaa. Ihmisten tulee päästä
elämässä eteenpäin eikä jäädä koulu-
tuskierteeseen.
– Tärkein asia kotoutumiskoulu-
tuksessa on, että ihminen tulee osal-
liseksi tähän yhteiskuntaan. Että hän
on vakavasti otettava yksilö, joka pys-
tyy tekemään omia valintoja eikä aina
ole pakkoraon edessä. Hän on kyke-
neväinen ottamaan vastuun omista
tekemisistään, Sari Pöyhönen sanoo.
Koulutuksella siis ohjataan ihmisiä
oma-aloitteellisuuteen.
Hallinto selkeämmäksi,
järjestöt mukaan
Kotoutumispolitiikkaa ohjaa tällä het-
kellä neljä ministeriötä: sisäasiainmi-
nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö,
työ- ja elinkeinoministeriö sekä ope-
tusministeriö. Uuden hankkeen tarkoi-
tuksena on selkeyttää hallintoa. Sari
Pöyhönen muistuttaa, että joka tapauk-
sessa kaikkien ministeriöiden tulee ot-
taa huomioon kotoutumiseen liittyvät
kysymykset omassa toiminnassaan. –
Se ei ole yhden ministeriön karsinoi-
tu erillistehtävä vaan liittyy kaikkien
toimialaan.
Kotouttaminen on väistämättä hy-
vin virkamieslähtöistä. Virkamiehet
päättävät tuista, ja kotoutumissuun-
nitelma tehdään kunnissa tai TE-toi-
mistoissa, joissa virkamies on aina
mukana. Heistä hyvin pieni osa on
maahanmuuttajataustaisia. Pöyhönen
peräänkuuluttaakin kotoutumistyöhön
myös kolmatta sektoria, muuhunkin
kuin kuulijan rooliin. Järjestöt voisi-
vat hyvin olla nykyistä enemmän mu-
kana kotoutumiskoulutuksen suunnit-
telussa ja toteuttamisessa.
On myös muistettava, että kotoutu-
minen on aina kaksisuuntaista. Pöyhö-
nen sanoo: – Järjestöjä on myös liian
vähän hyödynnetty kantaväestön ko-
touttamisessa. Työpaikoilla, kouluissa
ja päiväkodeissa on jo paljon erilaisia
ihmisiä. Miten heihin osataan suhtau-
tua arjessa? Pienillä teoilla on merki-
tystä. Siinä näen vapaaehtoistyöllä ja
järjestöillä tärkeän roolin.
Tietoa ruohonjuuritasolta
Hankkeen tavoite on saada aikaan ko-
toutumiskoulutukselle toimiva malli ja
suunnitelma, joka ei kuitenkaan sido
pakkopaidan tavoin. Jotta tämä onnis-
tuu, on otettava huomioon myös ruohon-
juuritason kokemukset. Sari Pöyhönen
iloitsee etenkin siitä, että opettajat saa-
vat nyt äänensä kuuluviin. – Kentällä on
paljon hyviä opettajia, joilla on vankka
kokemus kotoutumiskoulutuksesta.
Yksittäisellä opettajalla on suu-
ri vaikutusvalta kotoutumisen onnis-
tumisessa. Parhaimmillaan hän toimii
kielenopettajan lisäksi itsetunnon ko-
hottajan roolissa. Opettajan- ja täyden-
nyskoulutuksessa on syytä ottaa myös
tämä näkökulma huomioon.
Yksi tavoite
jo saavutettu
Kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikka
on monialaista työtä. Säätiöiden ja val-
tion yhteishankkeessa on saavutettu jo
yksi tärkeä virstanpylväs: keskeiset toi-
mijat on saatu saman pöydän ääreen.
– Säätiöt eivät ole lähteneet mukaan
vain paikatakseen laastarilla järjestel-
män aukkoja, sanoo Suomen Kulttuu-
rirahaston yliasiamies
Antti Arjava
.
– Nykyinen kotoutumiskoulutus on ke-
hittynyt aikana, jolloin maahanmuutto
oli paljon vähäisempää. Haluamme aut-
taa ministeriöitä uudistamaan koulutus-
ta siten, että se on tehokkaampaa sekä
valtion, kuntien että maahanmuuttajien
itsensä kannalta. Siihen on hyvät mah-
dollisuudet, koska meillä on ollut yhtei-
nen näkemys siitä, missä ongelmat ovat.
Odotamme hienoa yhteistyötä niin sisä-
asiainministeriön, työ- ja elinkeinomi-
nisteriön kuin opetusministeriön ja Ope-
tushallituksen sekä kuntien kanssa.
Hyväkään koulutus ei takaa, että
ihminen löytää paikkansa – jos yhteis-
kunta ei päästä osalliseksi. Tämä hanke
on kuitenkin askel oikeaan suuntaan;
nyt varmistetaan ainakin koulutuksen
osalta mahdollisuus kotoutua.
l
”
Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista.
Järjestöjä on liian vähän hyödynnetty
kantaväestön kotouttamisessa.”
