27
rikkalaisen professori
Michael Cal-
lonin
näkökulmaa, jossa tutkitaan
miten taloustiede tuottaa ja muovaa ta-
loutta sen sijaan että tutkittaisiin, kuin-
ka talous toimii. – Taloudellisen toimin-
nan tarkastelu Callonin näkökulmasta
on antanut arvokkaita tuloksia. Teoriaa
voi soveltaa muun muassa vuonna 2008
alkaneen finanssikriisin kehittymisen
ja vaikutusten analysoimiseen.
Veilahti kertoo, että finanssimark-
kinat ja erityisesti niitä koskevat mallit
pohjautuvat vaikeatasoisiin matemaat-
tisiin ja tilastollisiin välineisiin. – Täl-
laisten matemaattisten välineiden ym-
märtäminen on keskeistä tutkittaessa,
kuinka nämä välineet tuottavat talou-
dellisia prosesseja, ja toisaalta jotta voi-
taisiin ymmärtää, kuinka markkinatoi-
mijat itse ymmärtävät nämä mallit.
Finanssikriisin taustat ja seu-
raukset kiinnostavat kovasti nuorta
tutkijaa. Hän käsittelee väitöskirjas-
saan finanssikriisin taustalla olevia ja
sen seurauksena syntyneitä prosesseja
ja liittää ne suomalaiseen toimintaym-
päristöön. – Finanssisektori on tullut
viime vuosikymmeninä yhä tärkeäm-
mäksi yhteiskunnan osa-alueeksi.
Veilahti muistuttaa, että finanssi-
kriisin juuret luotiin riskienhallintateo-
rioissa, joilla pyrittiin ottamaan riskit
huomioon ja jakamaan eri toimijoiden
kesken siten, että ne pystyttäisiin hallit-
semaan. Riskienhallinta levisi 2000-lu-
vun alussa muun muassa asuntolainoi-
hin, mitä on pidetty syynä Yhdysvaltain
asuntolainakuplan puhkeamiselle. Niin
sanottuja CDO-obligaatioita (Collatera-
litzed Debt Obligation)�����������������
käytettiin asun-
tolainojen uudelleen niputtamiseen,
jotta lainojen riskit eivät koituisi alku-
peräisille luotonmyöntäjille liian suu-
riksi. Niitä myös vakuutettiin suuressa
mittakaavassa, mitä on pidetty yhtenä
finanssikriisin alkusysäyksistä.
Väitöskirja jaettu
kolmeen osaan
Väitöskirjatyönsä Veilahti aikoo jakaa
kolmeen osaan, joiden tarkoituksena
on osoittaa, kuinka varallisuudenhal-
lintaan liittyviä taloudellisia prosesse-
ja tuotetaan Suomessa.
Ensimmäisessä osassa hän tutkii
asuntolainamarkkinoiden muotoutu-
mista ja asuntolainaajien ja pankkien
välistä vuorovaikutusta. – Toistaisek-
si asuntolainaamista on tutkittu Suo-
messa lähinnä taloustieteellisestä tai
asuntolainaajan näkökulmasta. Minä
puolestani tarkastelen asuntolainaaji-
en ja pankkien välistä vuorovaikutus-
suhdetta sekä taloudellisten mallien
merkitystä näiden suhteiden muodos-
tumisessa.
Toisessa osassa Veilahti tutkii
osake- ja rahastosijoittajien osuut-
ta markkinoiden tuottajina näkökul-
mana internet-keskustelut. Ovatko he
piensijoittajia vai ammattisijoittajia.
Haluan selvittää, millaisille malleille
keskustelijat perustavat oman sijoitus-
toimintansa.
Kolmannessa osassa ovat tutki-
muksen alla pankkien stressitestit
ja finanssijärjestelmien luottamuk-
sen tuottaminen. Finanssikriisin seu-
rauksena pankeille on tehty stressi-
testejä, jotta voitaisiin taata niiden
toimintakyky myös vaikeissa tilan-
teissa. Stressitestit vaikuttavat siihen,
kuinka eri pankkimaailman toimijat
suhtautuvat ja luottavat pankkeihin.
Luottamuksen muotoutuminen, tai
tuottaminen, onkin sosiologisesti kes-
keinen ongelma.
Maisteriksi jo 17-vuotiaana
Veilahti pääsi suoraan yläasteelta
15-vuotiaana opiskelemaan Helsingin
yliopistoon matematiikkaa. Hänen ma-
temaattinen lahjakkuutensa tuli esille
jo leikkikouluiässä.
Maisteriksi hän valmistui 17-vuo-
tiaana ja sai muun muassa Anders
Donnerin stipendin lukuvuoden par-
haasta fyysis-matemaattisen osaston
alan pro gradu-työstä. Tuore maisteri
lähti Yhdysvaltoihin Chicagoon North-
westernin yliopistoon 19-vuotiaana ja
valmisteli siellä lisensiaatintutkimuk-
sensa.
Yhdysvalloissa Veilahti kiinnos-
tui yhteiskunnallisista asioista ja alkoi
matematiikan ohella tutustua ranska-
laiseen sosiologiaan. Hän päätti jättää
matematiikan päätoimisen opiskelun
lisensiaattitutkinnon suoritettuaan,
palasi Suomeen ja aloitti Helsingin yli-
opistossa sosiologian opinnot.
Nuori mies suoritti sekä valtio-
tieteiden kandidaatin että maisterin
tutkinnon 24-vuotiaana.
Tällä hetkellä Veilahti on yliopis-
tossa jatko-opiskelijana aloittamassa
väitöskirjan tekoa. Kulttuurirahaston
apuraha on siinä tärkeänä tukena.
Veilahti on jatko-opiskelijana vetä-
nyt yliopistolla joitakin kursseja, esi-
merkiksi tutkimusmenetelmien apu-
välinekursseja pienryhmille. Hän on
myös luennoinut tuoreesta nuorten po-
liittista kulttuuria käsittelevästä sosio-
logian pro gradu -työstään.
Tulevaisuudessa Veilahti haluaa
työskennellä yliopistomaailmassa tut-
kimustyössä. – Sosiologiassa voin to-
teuttaa omia näkemyksiäni siitä, mikä
mielestäni on hyvää tutkimusta ja mi-
kä on merkityksellistä. Tutkijan työ on
mielekästä ja sosiologia on mielestäni
kiinnostava ja tärkeä alue.
l
Fil. lis., valtiot. kand. Antti Veilahti
sai 21 000 euron apurahan Kalle
ja Dagmar Välimaan rahastosta
finanssimalleja ja teknologioita
taloudellisten prosessien tuottajina
käsittelevään väitöskirjatyöhön.
”
Haluan sosiologisesti tutkia,
mikä saa ihmiset matematisoimaan asioita
.
”
