miit vastausvaihtoehdot rajaavat
varsin paljon taide-elämysten merki-
tyksen ilmaisua.
”Tulosten perusteella vaikuttaa
kuitenkin siltä, että monet haluavat
taiteen tai kulttuurin parissa koetulla
olevan väliä heille itselleen. Halutaan,
että kokemus koskettaa ja se koetaan
merkitykselliseksi. Merkityksellisyys
voi toki olla luonteeltaan monenlais-
ta: tunteiden herättämistä, älyllistä
virittämistä tai korkeatasoiseksi koe-
tun esteettisen elämyksen tuottamaa
nautintoa.”
Voisiko kulttuuria
perustella hyvinvoinnilla?
Lähes puolet suomalaisista, 44 prosent-
tia vastaajista, pitää kulttuurilaitosten
tarjontaa tärkeänä itselleen ja omalle
hyvinvoinnilleen. Uudellamaalla osuus
on selvästi keskiarvoa korkeampi, 54
prosenttia. Lisäksi kaksi kolmesta suo-
malaisesta kokee hyvinvoinnin ja ter-
veyden edistämisen tärkeäksi tai melko
tärkeäksi taiteen tehtäväksi.
Kulttuurin terveyttä edistäväs-
tä vaikutuksesta on viime aikoina pu-
huttu julkisuudessakin. Aiheeseen
Suomalaiset ja kulttuuri 2013
Tärkeä
Melko
tärkeä
Ei
osaa
sanoa
Ei
kovin
tärkeä
Ei
lainkaan
tärkeä
KUINKA TÄRKEIKSI TAITEEN TEHTÄVIKSI KOKEE ERI ASIAT
(%)
Tuoda viihdytystä tai lohtua arkeen
Tuottaa esteettisiä kokemuksia
Yhdistää ihmisiä yhteisten kokemusten avulla
Edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä
Avata tunteita ja tunnelukkoja
Kuvata maailmaa sellaisena kuin se on
Johdattaa syvälliseen ajatteluun
Kiinnittää huomiota yhteisk. epäkohtiin ja kritisoida niitä
Uskaltaa rikkoa rajoja ja pyhinä pidettyjä asioita
Esitellä yhteiskunnallisia tai esteettisiä ihanteita
Tuottaa taloudellista lisäarvoa
Ärsyttää yleisöä tai osaa siitä
0
25
50
75
100
38
34
16
22
19
16
15
13
14
4
2
2
45
43
50
44
45
43
39
34
32
25
13
13
4
5
5
7
6
7
5
5
6
9
9
8
9
13
22
20
22
26
32
35
29
41
46
35
3
5
6
8
8
7
9
13
18
22
29
42
on syventynyt esimerkiksi neurolo-
gi
Markku T. Hyyppä
viime keväänä
julkaistussa kirjassaan
Kulttuuri pi-
dentää ikää
.
Taiteen edistämiskeskuksen johta-
ja
Minna Sirnö
huomauttaa, että tai-
dekentässä taiteen merkityksestä ja
vaikutuksista puhumista saatetaan
karsastaa. Taide toki on jokaisen pe-
rusoikeus jo ihmisoikeuksien julistuk-
sen ja Suomen perustuslain nojalla,
mutta pidemmälle menevä keskuste-
lu taiteen tehtävistä koetaan jopa uh-
kaavana: pelätään, että kohta taide ei
olisikaan enää arvokasta vain itsensä
vuoksi.
”Kuitenkin jotta taidetta ja kult-
tuuria voidaan myös jatkossa tukea
julkisin varoin, muidenkin kuin ’to-
siuskovaisten’ täyt yy olla taiteen
kokemisen ja tekemisen puolella.
Pitäisikö meidän sittenkin alkaa ar-
gumentoida selkeämmin ja kansan-
kielisemmin taiteen merkityksestä ja
konkreettisista vaikutuksista elämän-
laatuun? Aiheesta on olemassa tutki-
mustakin. Se voisi tuoda taiteelle ja
sen rahoitukselle uudenlaista legiti-
miteettiä”, Sirnö pohtii.
kojen avaaminen sekä johdattaminen
syvälliseen ajatteluun.
Kulttuuri- ja taidesosiologi
Maa-
ria Linko
Helsingin yliopistosta esit-
tää väitöstutkimuksessaan
Aitojen
elämysten kaipuu
(1998), että voimak-
kaissa taide-elämyksissä on usein ky-
se tunteiden ja tiedollisten elementtien
yhdistymisestä. Voimakkaat elämykset
liittyvät johonkin jo aiemmin koettuun
tai pohdittuun, ja samalla käsillä ole-
vaan taiteenlajiin liittyvään tietämyk-
seen. Taide-elämys ei siis ole vain tun-
netta tai vain viileää analyysia, vaan
tunteen, tiedon ja käsillä olevan koke-
muksen luontevaa yhdistymistä.
Linko muistuttaa, että Kulttuuri
rahaston tutkimuksessa tarjotut val-
w
Maaria Linko
18
