Henkilökuvassa
Akateeminen
talousblogisti
Oivalluksista syntyy tutkijan tähtihetkiä, arjen
ilonpisaroita. Niistä nauttii myös kansainvälisen
kaupan professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulussa.
– Kiinnostuin yhteiskunnallisista asioista jo keskikoulus-
sa. Opiskelin Helsingin yliopistossa kansantalouden rin-
nalla muun muassa sosiologiaa, matematiikkaa, tilasto-
tiedettä ja filosofiaa. Ohjaajani, professori
Jouko Paunio
kehotti minua hakemaan jatko-opiskelijaksi Yhdysvaltoi-
hin. Pääsin Yalen yliopiston tohtoriohjelmaan. Väitöstut-
kimukseni valmistui 1986. Sen aiheet olivat ulkomailta
tulevat shokit ja vienti sekä palkkojen indeksointi, joka
oli tuolloin ajankohtainen Suomessa.
Yalessa Haaparanta ei suunnitellut akateemista uraa.
Palattuaan Suomeen hän työskenteli tutkimustehtävissä
YK:n alaisessa WIDER-instituutissa ja Suomen Pankis-
sa. Samaan aikaan Helsingin kauppakorkeakoulun kan-
santaloustieteen laitoksella lisättiin kansainvälisen talou-
den opetusta ja tutkimusta. Haaparanta nimitettiin uuteen
apulaisprofessorin virkaan 1990. Kansainvälisen talouden
professuuria hän on hoitanut vuodesta 1996. Haaparanta
toimii myös kansantaloustieteen laitoksen johtajana.
Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n palkitsema
Vuoden opettaja ja Vuoden väitöskirjaohjaaja luennoi li-
säksi kansantaloustieteen valtakunnallisessa jatkokoulu-
tusohjelmassa (KAVA), jota pidetään suomalaisten tohto-
rikoulujen pioneerina.
Tutkimuskohteina kehitysmaat
– Kehitystaloustiede alkoi kiinnostaa Yalessa. Kun globa-
lisaatiokritiikki kasvoi, kauppakorkeakoulun opiskelijat
pyysivät minua pitämään kehitysmaatalouden kursseja,
Haaparanta kertoo. Hän on tutkinut paljon globalisaation
vaikutuksia sekä kehitysmaa- ja ympäristökysymyksiä.
Nyt hän on mukana kahdessa tutkimushankkeessa, jois-
sa paneudutaan mikrorahoituksen vaikutuksiin Bangla-
deshissa ja Ugandassa.
Haaparanta osallistuu aktiivisesti julkiseen keskuste-
luun muun muassa Akateemisen talousblogin ärhäkkänä
kirjoittajana ja perustaa näkemyksensä puolueettomaan
tutkimustietoon. Hän kannattaa vapaakauppaa ja suo-
sittelee kierrätysvaatteiden viennin sijasta elvyttämään
rahalla Afrikan omaa tekstiilituotantoa. Ja sanoo, että
maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa, sillä se hyödyttää sekä
muuttajia että kantaväestöä.
– Taloustieteellinen tutkimus ei anna oikeastaan mi-
tään perustetta pitää maahanmuuttoa haitallisena. Ko-
toutetut muuttajat täydentävät työelämää ja lisäävät mui-
den työtehtävien tuottavuutta. Olemme itse suuremmassa
vastuussa maahanmuuton ongelmista kuin luulemme.
Kulttuurirahasto yllätti
Pertti Haaparanta kutsuttiin Suomen Kulttuurirahaston
hallituksen jäseneksi syksyllä 2010. Hän on aiemmin toi-
minut Yrjö Jahnssonin ja Väinö Tannerin säätiöissä tie-
teellisenä asiantuntijana. SKR:n laaja-alaisuus oli Haa-
parannalle yllätys.
– Tiesin, että humanistisilla aloilla Kulttuurirahas-
to on keskeisin rahoituksen lähde. Uutta oli toiminnan
monipuolisuus, esimerkiksi kiinnostavat Argumenta- ja
työpajahankkeet. Rahasto on informaation keskittymä,
ja sen henkilöstö on monessa mukana.
Haaparanta kuuluu Rahaston raha-asiain toimikun-
taan, joka tekee sijoituspäätökset ja seuraa sijoitussuun-
nitelman toteutumista. Millaisia uhkia sijoitustoiminnas-
sa näkyy nyt?
– Hillittömän inflaation uhka ei ole todellinen. Suu-
rin sijoittajan uhka on aina deflaatio, se kun ajaa ve-
lalliset konkurssiin ja talous romahtaa. Sitä vastaan ei
oikein voi varautua, Haaparanta sanoo.
– Olemme pohtineet raha-asiain toimikunnassa sijoi-
tusten eettisyyttä yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoi-
den kanssa. Minut kutsuttiin 1990-luvun lopulla piispa
Jorma Laulajan
johtamaan Kirkon talouseettiseen toimi-
kuntaan. Siellä opin paljon: myös sen, miten vaikeaa eet-
tisyyden ja tuottavuuden yhdistäminen on.
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Heikki Tuuli
13
