Uutisia
Muotokuvan renessanssi
Kulttuurirahaston viidennen perättäisen ja tällä erää viimeisen muotokuvakurssin päätteeksi jär-
jestettiin Turussa avoin seminaari. Sen tavoitteena oli tarkastella, mikä on muotokuvamaalauksen
asema suomalaisen kuvataiteen tämänhetkisessä kentässä ja kuinka sen opetus tulisi pysyvästi
järjestää. Kulttuurirahaston kurssithan syntyivät paikkaamaan aukkoa, joka vallitsee alan nor-
maaliopetuksessa.
TEKSTI Antti Arjava KUVAT Arto Liiti ja Foto Friitala
M
one t muotok uv a s -
ta kiinnostuneet tai-
teilijat ovat hakeneet
koulutusta ulkomail-
ta, erityisesti Pieta-
rin Repin-instituutista, joka yhtenä
harvoista oppilaitoksista Euroopas-
sa on pitänyt yllä klassisen muotoku-
vamaalauksen perinnettä. Suomessa
kuten monissa länsimaissa henkilö-
kuvaus syrjäytyi 1900-luvun lopulla
kuvataiteen valtavirrasta ja jäi vähek-
syttyyn marginaaliin. Kuten kuva-
taiteilija Tapani Raittila totesi haas-
tattelussaan (Tammenlastuja 3/2007),
mielialat muotokuvaa kohtaan olivat
1970-luvulla niin nurjat, ettei Kulttuu-
rirahaston silloista kurssia voitu nime-
tä ”muotokuvakurssiksi”, vaan Raittila
pehmensi sen ”henkilökuvakurssiksi”.
Ihmiskasvot kiinnostavat
Jossakin vaiheessa valokuvan uskot-
tiin tehneen maalatut muotokuvat tar-
peettomiksi. Vaikka pelko on ymmär-
rettävä, se ei ole toteutunut. Valokuva
yleistyi jo 1800-luvun lopulla, ja seu-
raavina vuosikymmeninä taiteelliset
valokuvat ja muotokuvat kukoistivat
rinnakkain. Kiinnostus ihmisen kas-
voihin kaikissa muodoissaan ei ole vä-
hentynyt: mainoksia ja lehtien kansia
katsellessa se näyttää ehtymättömältä.
Parhaita kuvataiteilijoita tarvittaisiin
edelleen tutkimaan sitä, miten ihmisen
ulkomuodon kautta kerrotaan hänen
sisimmästään. Ihmiset olisivat valmii-
ta maksamaan hyvistä muotokuvista,
mutta taitavia tekijöitä ei ole tarpeeksi.
Muotokuvan epäsuosio johtuukin
epäilemättä kuvataiteen sisäisistä jän-
nitteistä, joita ulkopuolisen on vaikea
w
Kulttuurirahaston ensimmäinen muotokuvakurssi pidettiin 2007
Rovaniemellä. Mallina kurssilla oli mm. silloinen maaherra Hannele Pokka.
8
