Yhteiselon
vaikea taito
Asmo Kalpala
Entinen Tapiola-
ryhmän pääjohtaja
SKR:n hallintoneuvoston
varaesimies
Suomen suurruhtinaan
Aleksanteri II:n tarjoamien etujen houkuttelemina lähti
joukko suomalaisia vuonna 1868 toteuttamaan kommunistista ihannevaltiota
lähelle Vladivostokia. Runsaan vuoden jälkeen kokeilu loppui ja suuri osa pala-
si Suomeen. Ihmiset kyllästyivät kyttäävään tasajakomalliin. YLE:n esittämäs-
sä dokumentissa arveltiin, että lähdön taustalla saattoi olla enemmän seikkai-
lunhalu ja Suomen nälkävuodet kuin usko kommunismiin.
Lokakuun vallankumouksesta vuonna 1917 käynnistynyt laajempi sosialismikokeilu kesti huomattavasti pidempään. Inhimilliset uhraukset olivat kuiten-
kin valtavat.
Vuonna 2012 isännöin entistä Puolan Solidaarisuusliikkeen johtohahmoa
Lech Walesaa. Kuunnellessani Gdanskin telakalla järjestetyillä päivällisillä
hänen kuvaustaan telakan historiallisista tapahtumista sekä Berliinin muu-
rin kaatumiseen sittemmin johtaneista vaiheista minulle syntyi mielleyhtymä
maanjäristyksiin. Hän ei ollut tiedostanut rooliaan suurten tapahtumien kes-
kipisteessä. Vapautuva tiedonvälitys oli alkanut avata yhä useampia silmiä ja
saanut mannerlaatat liikkeelle.
Moni luuli, että nämä rohkeiden ihmisten laukaisemat tapahtumat johtaisi-
vat vapaanmarkkinatalouden lopulliseen voittokulkuun. Kapitalistisen talous-
järjestelmän dominoidessa siirtyi valtaa ihmisille, joille oli rahoitusteorioitten
mukaisesti opetettu, etteivät eettiset kysymykset kuulu yritysten vastuulle.
Suurimmaksi taloudellista aktiviteettia edistäväksi innovaatioksi on usein nos-
tettu osakeyhtiömuoto, jossa omistajilla on vain osakepääomaan rajattu talou-
dellinen vastuu. Nyt huomattiin, että se voi ruokkia moraalikatoa. Sääntelyn
ulkopuolelle jätetyn amerikkalaisen investointipankkitoiminnan räjähdysmäi-
sen kasvun vuoksi tämä tapahtui mittakaavassa, jota ei ole aikaisemmin nähty.
Vapaan kapitalismin kupla puhkesi syksyllä 2008, kun rahamarkkinat lakka-
sivat toimimasta. The Geneva Associationin arvion mukaan pankkikriisin kus-
tannukset nousivat noin 11 000 miljardiin dollariin. Globaalin elintasokilpai-
lun haasteiden kanssa jo muutoinkin painivat teollisuusmaat joutuvat velkojen
rasittamina tinkimään voimakkaasti kansalaistensa sosiaalisista oikeuksista.
Talous hallitsee yhteiskunnallista keskustelua, mutta vaikeimmin ratkaistavat
ongelmat ovat sosiaalisia.
Viime vaalien jälkeen käytiin Suomessa hyvää keskustelua eri väestöryhmi-
en ympärille muodostuneista kuplista. Jatkoimme tätä keskustelua Kulttuuri-
rahaston puheenjohtajistossa. Esiin nousi huoli ”oikeassa olemisen ilmiöstä”.
Olemmeko kadottamassa kyvyn tarkastella kriittisesti omaa ajatteluamme ja
kiinnostuksen oppia erilaisistamaailmankuvista? Avoinna olevat suuren luokan
yhteiskunnalliset kysymykset, kuten väestön ikääntyminen teollisuusmaissa,
maapallon ilmaston lämpeneminen, hyvinvoinnin perässä tapahtuvamuuttolii-
ke ja talouden kilpailukyky ovat niin kompleksisia, että ratkaisut löytyvät vain
aktiivisessa vuorovaikutuksessa kaikkien asiaan vaikuttavien tahojen kanssa.
Veteraanikansanedustaja
Ilkka Taipaleen
toimittama kirja ”100 sosiaalista in-
novaatiota Suomesta” kuvaa elävällä tavalla suomalaisten aikaisempaa kykyä
synnyttää yhteiskuntarauhaa edistäviä toimintatavan muutoksia. Innovaatio
on innostavan yhteistyön hedelmä, päinvastoin kuin laiha kompromissi. Uusia
taloudellista toimeliaisuutta tukevia innovaatioita kaivataan Suomessa nyt ko-
vasti. Toivonmenestystä orastavalle uutta luovalle yhteiskunnalliselle keskus-
telulle. Toivottavasti keskinäiset taloudelliset riippuvuudet tukevat vastaavaa
kehitystä myös kansakuntien välillä. Siten kyettäisiin talouden häirikötkin pi-
tämään paremmin aisoissa.
Ajatusten Bulevardi
20
