Hammasfossiilit paljastavat
muinaisilmaston
Leakeyn parisunnan toi
Suomeen ystävyys ja yhteistyö
evoluutiopaleontologian professorin Mikael Forteliuksen
kanssa.
– Fossiileista pitää ottaa kaikki hyöty irti. Mikaelin
metodi tuo arvokkaan lisän tutkimuksiimme, paleoantro-
pologi Meave Leakey sanoo.
Fortelius keksi metodinsa – joka maailman paleonto-
logiapiireissä tunnetaan myös "ekometriana" – hieman
sattumalta vuosituhannen vaihteessa, kun hän kenttätyö-
matkalla Kiinassa testaili hotellihuoneessa uutta tilasto-
ohjelmaa kannettavalla tietokoneellaan.
Fortelius oli jo vuodesta 1992 lähtien kerännyt tieto-
kantaa nisäkäsfossiileista, joten pyöriteltävää aineistoa
riitti. Erääseen kuvaan tarvittiin kolme muuttujaa, ja For-
telius umpimähkään laittoi siihen hampaan löytöpaikan
maantieteelliset koordinaatit sekä hampaan suhteellisen
korkeuden.
– Tuloksista huomasin heti, että ohjelma näytti Euraa-
sian mantereen sadantakartan, Fortelius kertoo.
Tämä sattuma käynnisti prosessiin, jossa Fortelius
kumppaneineen alkoi tosissaan tutkia fossiilien mitatta-
vien ominaisuuksien yhteyksiä ilmastomuuttujiin.
– Mitä vähemmän sataa, sitä vähemmän hyvää vihreää
syötävää kasvissyöjille versoo ja sitä enemmän ne joutu-
vat pureksimaan vanhaa, sitkeää ja pölyistä ruokaa.
Kuivien ympäristöjen kasvillisuus kuluttaa eläinten
hampaita enemmän kuin metsäisten alueiden. Jotta eläin
ei kuolisi ennen aikojaan hampaiden purentapinnan lop-
puunkulumisen vuoksi, kuivissa ympäristöissä kasvissyö-
jien hammaskorkeus onkin geologisen historian kuluessa
kasvanut.
– Asiaan perehtyneet ymmärtävät heti yhteyden,
mutta meidän oivallus oli, että tällä perusteella tosiaan
voi tilastollisesti laatia oikeaan osuvia sadantakarttoja.
Hampaan korkeuden ohella myös kymmenet muut
muuttujat, kuten purentapinnan kiillesärmien lukumäärä
on saatu korreloimaan menestyksekkäästi ilmastodatan ja
biologisen tuotannon kanssa.
Vuonna 2010 metodi oli niittänyt jo tunnettuutta pii-
reissä, ja Fortelius sai Richard Leakeylta postissa kirjeen,
joka oli kutsu osallistua tutkimustyöpajaan Kenian Turka-
najärvelle.
– Yllätyin, koska en ollut aiemmin tavannut Leakeyn
pariskuntaa. Ajattelin heti, että tuonne on pakko päästä,
saanpa ainakin kerran elämässäni nähdä Turkanajärven.
Matkalla Fortelius esitteli metodiaan tarkemmin
Meave Leakeylle, ja siitä alkoi jo viisi vuotta kestänyt tutki-
musyhteistyö ja ystävyys.
Fortelius ei analysoi esi-ihmisfossiileja vaan etupäässä
kavioeläimiä. Homo-linjamme näkökulmasta tämäkin silti
tuo arvokasta tietoa siitä, millaisissa ilmasto- ja kasvilli-
suusoloissa esivanhempamme kehittyivät. Ensimmäisiä
tuloksia Turkanajärveltä Forteliuksella on luvassa loppu-
kesällä.
Professori Mikael Fortelius kutsuttiin Turkanajärvelle
pyörittelemään "ekometriaansa".
w
Ystävyys evoluutiopaleontologian
professorin Mikael Forteliuksen kanssa
sai Leakeyn pariskunnan ensivierailulleen
Suomeen toukokuussa. Fortelius ja
Leakeyt tutustuivat tutkimustyöpajassa
Turkanajärvellä viisi vuotta sitten.
Forteliuksen harjoittamat tilastolliset
analyysimenetelmät auttavat Leakyjä
hahmottamaan, millaisissa ilmasto-
oloissa esi-isämme kehittyivät.
KUVA Heikki Tuuli
19
