Paleoantropologiassa todellakin tieto lisää tuskaa. Mitä
enemmän tiedämme, sitä vaikeammaksi ymmärrys käy ja
selkeät juonenkulut hautautuvat rönsyihin.
– Näin se varmasti on. Mutta tuleeko tarinasta epäolen-
nainen, jos se onmonimutkainen? Se, että haikara tuo lap-
set, on ihana tarina. Mutta se ei ole totta.
– Kaikki monimutkaisuus, mitä olemme ihmisen evoluu-
tiosta oppineet, vain kohottaa sen todistusarvoa. Olisimme
hulluja, jos uskoisimme päinvastoin, että monimutkaisen
täytyisi olla valetta.
"Leakey's luck" vaatii kovaa työtä
Paleoantropologiassa Richard Leakey on jo neljännesvuosi-
sadan ollut sivustakatsoja, koska hän on suunnannut ener-
giansa luonnonpuiston johtamiseen, näyttävään taisteluun
salametsästystä vastaan, Kenian sisäpolitiikkaan sekä työ-
hön Turkana Basin Institute -tutkimuslaitoksen johtajana.
Meave Leakey sen sijaan on jatkanut aktiivista kaivutyö-
tä Turkanajärvellä. Vuonna 1999 hän löysi "Kenian litteä-
naaman", ensimmäisen ja ainoan todisteen 3,5 miljoonaa
vuotta sitten eläneestä Kenyanthropus platyops -esi-ih-
mislajista, jonka ounastellaan kulkeneen jo kahdella jalal-
la varvasluun muodon perusteella.
Vuonna 2012 hän löysi leukaluita, hampaita ja kasvoja,
jotka vihdoin sopivat yhteen Leakeyjen vuoden 1972 Ho-
mo rudolfensis -löydön kanssa. Tämä todisti, että noin 1,9
miljoonaa vuotta sitten Homo erectuksen rinnalla tallus-
ti ainakin kaksi eri ihmislajia eli Homo rudolfensis ja Ho-
mo habilis.
Tällaisen löydösmäärän kasaantuminen yhdelle suvul-
le on synnyttänyt paleoantropologiassa kateellissävyisen
käsitteen Leakey's luck eli Leakeyjen tuuri.
– Ei se pelkkää onnea ole, Meave Leakey naurahtaa hil-
jaisella äänellään.
– Oikean tutkimuspaikan valitseminen vaatii taitoa. To-
ki sitten kun tutkimuspaikalla jo tekee työtä, löydöstä voi
aina kutsua onnekkaaksi, koska se on helppo jättää myös
huomaamatta.
Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori
Mikael Fortelius
, jonka kutsumana Leakeyt saatiin Suomen-
vierailulle, korostaa tuurin asemesta pariskunnan uutte-
ruutta ja kekseliäisyyttä.
– Olennaista ei ole vain se ensimmäinen löytö, vaanmitä
tekee sen jälkeen. Monetmerkittävimmistä paleoantropolo-
gian löydöistä, eritoten Turkanajärvellä ja eritoten Richar-
din jaMeaven löydöt, olivat aluksi niin pieniä sirpaleita, et-
tä useimmat olisivat heittäneet ne pois, Fortelius sanoo.
– Leakeyjen metodina on seuloa valtava määrä maa-ai-
nesta puuttuvien palasten löytämiseksi, mihin kuluu jopa
kuukausia. Useimmat eivät tee näin, ja sitten he sanovat
Leakeyjen olevan onnekkaita.
Esimerkki tällaisesta työvoitosta: Noin neljä miljoonaa
vuotta sitten eläneen Australopithecus anamensiksen lui-
ta oli kerätty jo 1960-luvulta lähtien, mutta vasta vuonna
1995Meave Leakeyn tutkimusryhmä tajusi, että kyseessä
on oma laji – analysoituaan ensin huolella edellisenä vuon-
na Turkanajärvellä kaivamiaan lisäluita.
Norsunluukauppa lisääntynyt Kiinassa
Richard Leakey muistelee paleoantropologisia kaivauksi-
aan jännittävinä, vaikka jännitystä miehen elämässä riit-
täisi perinteisilläkin mittareilla.
Kenian luonnonpuistojen johtajana 1990-luvun alussa
hän pisti laittoman norsunluukaupan kuriin hankkimal-
la luonnonpuistojen vartijoille aseita ja käskemällä ampu-
maan kohti salametsästäjiä.
Vuonna 1993 Leakeyn ohjastama pienlentokone putosi
maahan. Leakey selvisi hengissä, mutta hänen molemmat
raajansa amputoitiin polven alapuolelta ja korvattiin pro-
teeseilla. Konetta epäillään peukaloidun kostoksi Leakeyn
tarmokkuudesta, mutta varmaa tämä ei ole.
Nyt norsunluukauppa on taas hieman lisääntynyt Kii-
nan vaurastumisen vuoksi, ja Leakey kiertääkin Kiinassa
näyttämässä kuvia kuolleista norsuista, joilta on revitty
torahampaat pois.
– Ihmiset itkevät näitä nähdessään. He eivät tiedä, et-
tä norsut oikeasti joutuvat kuolemaan heidän korujensa
vuoksi.
Mikä tekee ihmisen?
Vaikka maata on kaivettu ja luunpalasia liitetty toisiinsa
ahkerasti, monet ihmisen esihistorian suuret kysymykset
ovat ratkaisematta.
Richard Leakey uskoo, että lähiaikoina tehdään jännit-
täviä löytöjä esimerkiksi siitä, kuinka esi-isämme siirtyi-
vät asteittain kahdelle jalalle 6–1,5miljoonaa vuotta sitten.
– Jos löydettäisiin noin 300 000 vuotta vanhoja fossiilei-
ta, niistä puolestaan voitaisiin selvittää Homo erectuksen
muutos Homo sapiensiksi, Leakey innostuu.
Anatomisia arvoituksia sukuhistoriassamme piisaa, mut-
ta kysytäänpä Leakeylta astetta filosofisemmin: Mikä te-
kee ihmisestä ihmisen?
– Kykymme kysyä tuo kysymys, Leakey vastaa nopeasti.
– Laajemmin ajattelen: kahdella jalalla kävely, teknolo-
gian valmistustaito sekä monimutkaisen puheen tuotto,
mikä mahdollistaa kyvyn kysyä vaikeita kysymyksiä. Tuo
piirre luultavasti kehittyi meihin pikku hiljaa, miljoonien
vuosien kuluessa.
Juttu perustuu Richard Leakeyn, Meave Leakeyn ja Mikael
Forteliuksen haastatteluihin sekä Richard Leakeyn Helsin-
gin yliopiston juhlasalissa 6.5. pitämään Kulttuurirahaston
16. Yrjö Reenpää -luentoon "50 years of African origins as
both researcher and observer".
18
