&ƌĞĚƌŝŬĂtĞƚƚĞƌŚŽĨĨͲƐććƚŝƂŶƚŽŝŵŝŶŶĂŶũŽŚƚĂũĂ
Hannele
zƌũƂͲ<ŽƐŬŝŶĞŶ
valvoo toimitalon remonttia ja suunnit-
telee tulevaa: ensi vuonna säätiö juhlii 130-vuotista
kulttuurihistoriaansa. Uudistuneesta talosta luovien
alojenyrittäjät saavat lisää työtiloja.
–Tämäonvärikäs ja inspiroiva työympäristö. Fred-
rikaoli aikansa radikaali, tarmokas jaennakkoluulo-
ton.Hänonsuuri esikuvani.
Wetterhoff onmonessamukana. Sen toiminnan-
johtaja kasvoi vahvaksi vaikuttajaksi monissa luot-
tamustehtävissä:maakuntahallituksen sekäHämeen
taidetoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Tai-
teenkeskustoimikunnan javuodesta2007Hämeenra-
hastonhoitokunnan jäsenenä.Puheenjohtajuussiirtyi
Yrjö-Koskiselleviimesyksynä.
–Teemmehoitokunnassa lämminhenkistä jahyvää
tiimityötä, haluamme kehittäämaakuntaamme. Sen
kaikkienseutukuntienonsaatavaosuutensarahaston
tuesta, Yrjö-Koskinensanoo.
–Haluan tehdä kauaskantoisia rahoituspäätöksiä.
Uskallanväittää,ettäsetuottaatuloksia.Myönnämme
melko isojaapurahoja, joidenturvintaiteilijatai tutki-
ja voi työskennellä täysipainoisesti ja pitkäjänteises-
ti.Päätöksissäkannattaakuunnellamyös,mitäsydän
sanoo. Intuitiollakinon tietyissäasioissamerkitystä.
Hoitokunnassakoetaansekä iloaettä tuskaa.
–Ontuskallistahylätähyviähakemuksia,kunrahaa
eiriitäkaikille.Vuosijuhlassanautimmeonnenhetkis-
tä.Kunvuodenkuluttuanäemme,mitähyvääapuraha
on tehnyt saajalleen, sepalkitsee tuskat.
Tennistä ja taide-elämyksiä
Hannele Yrjö-Koskisen lapsuudenkoti oli isän työn
vuoksi Brysselissä. Lapset kasvoivat kansainvälisyy-
teen ja oppivat riikinruotsalaiselta äidiltään ruotsin
kielen.KunperhepalasiSuomeen,mummi jaukkiveivät
HannelenuseinBulevardilleoopperanäytöksiin.Mum-
mi toimi aktiivisestioopperatalohankkeessa.
–Aloitinmusiikkiharrastuksenkuusivuotiaanapia-
nonsoitosta.OpiskelinÅboAkademissamusiikkitietei-
tämuutamanvuoden,muttavaihdoinnevaltiotietei-
siin.Valmistuinmaisteriksipääaineinayksityisoikeus
jakansantalous.SainTurustatyöpaikan, jameninnai-
misiin.Palasimmesuvun juurilleLopellevuonna1993,
kun saimme tilaisuudenmuuttaamummin syntymä-
kotiinSantamäenkartanoon.
LiikuntaonHanneleYrjö-Koskisen toinen luonto ja
tennissydämenharrastus.Mieluisimpiapelitovereita
ovataikuisettyttäretLaura jaKatri.Metsälle ja lenkil-
lemukaan lähtee12-vuotiasEbba-koira.
–Aikanaan ratsastinpaljon. Metsässä liikkuminen
rauhoittaamielen.Olenkulttuurinsuurkuluttaja:käyn
näyttelyissä,konserteissa,oopperassa.Luenvarsinkin
henkilöhistorioita.
”Honkaen keskellämökkini seisoo...”
Suvun suurmies Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830–
1903), alkuaan ruotsinkielinenGeorgZachariasFors-
man, kirjoitti vuonna 1856 Suomea ylistävän runon
”Suomensalossa”, jota laulammekansanlauluna Juha-
naH.Ennolansävelin.FennomaaniYrjö-Koskinentoimi
suomalaisenpuolueenpuheenjohtajanaJ.V.Snellmanin
jälkeen.Hänetaateloitiinvuonna1884.Yrjö-Koskinen
oliensimmäinenSuomenaateliinpäässyt,suomenkie-
listä sukunimeä käyttävä suku. Sen tunnuslause on:
Vapaavalpasvilpitön.
–YrjöSakari jättimeille jälkipolvilleohjeeksi ”Tes-
tamentintapainen”-kirjoituksen.Sepäättyynäin: ”Jos
lakkaisi rakastamasta isänmaata, pelkään, että tulisi
pelkkäsurkeus, ilmanväriä ja ilmanydintä jarakkaute-
nikinsammuisi. Isänmaanrakkausonpuoletuskonnos-
tamme, silläseonsamaakuin lähimmäisenrakkaus.”
–Kuljemyötävirtaan, huomaa asioiden
valoisat puolet, Hämeen rahastonhoitokunnan
puheenjohtajaHanneleYrjö-Koskinen
suosittelee.
Vapaa valpas vilpitön
TEKSTI MariittaHämäläinenKUVAViljaTamminen
ϭϵ
Henkilökuvassa
