19
”
Vaate on tavallaan
ihmisen toinen iho.”
myös luennoin pukeutumisen kielestä,
nyt Jyväskylän yliopistoon tutkimus-
taan tekevä Kamila kertoo.
Persoonalle tilaa
Kamilan tutkimusaineistossa puhu-
vat kaikenikäiset opettajat eri puolilta
maata. He edustavat ala- ja yläkoulun
opettajia, lukion opettajia sekä ammat-
tioppilaitosten ja ammattikorkeakoulu-
jen opettajia. Suurin osa vastanneista
130 opettajasta on naisia. Noin kuu-
desosa vastauksista on saatu miesopet-
tajilta. Moni on ollut helpottunut, kun
asiasta vihdoin puhutaan.
Puhtaus, siisteys ja sukupuolinen
neutraalius ovat opettajan pukeutumi-
sen avainsanoja.
– Maripaita ja farkut, Kamila kuittaa.
Kaikki seksuaaliset viestit ovat kiel-
lettyjä kaikissa kouluissa. Aihe nousi
esiin, vaikkei Kamila sitä suoraan ky-
synyt. – Kaiken pitäisi olla sukupuole-
tonta ja peittävää, Kamila kuvailee. Sil-
ti persoonalliselle pukeutumiselle on
koulussa tilaa. Vaate on tavallaan ih-
misen toinen iho. Eräs haastateltava sa-
noi Kamilalle miettivänsä, miltä värit-
tömän opettajan tunnit kuulostavat.
– Hän haluaa itse mennä luokan
eteen värikkäästi. Hän tuo itselleen
iloa, mutta toivoo tuovansa "hyvää fii-
listä" myös kollegoille ja opiskelijoille.
Pukeutumisen kieli pitää oppia ja
mieluiten jo lapsuudessa.
– Nuorempi opettaja lukee parem-
min visuaalisen olemuksen viestiä.
Vanhemmalla opettajalla ei kyse ole
ehkä niin paljon lukutavastakaan. Eh-
kä hänellä vain on kapea käsitys sii-
tä, miltä kuuluisi näyttää tietyssä teh-
tävässä, Kamila pohtii.
Niitit ja tatuoinnit
Koulumaailmassa opettajan työtä pitäi-
si tehdä koko persoonalla. Mutta miten
kollegat ottavat tulokkaan vastaan, jos
hänen tyyliinsä kuuluvat mustat vaat-
teet, niitit ja tatuoinnit?
– Kommenttina voi olla vaikkapa,
että ’ethän sinä näytä edes opettajal-
ta’. Tai sitten esitetään kysymys aukto-
riteettiongelmista, Kamila sanoo.
Tarttuminen opettajatoverin ta-
tuointeihin tai korkokenkiin saattaa
oikeasti viestiä eroista kasvatusky-
symyksissä. – Opettajayhteisöön tu-
lee uusi opettaja. Hänellä on erilaiset
kasvatusnäkemykset jo koulutuksen
kautta kuin vanhemmalla kollegalla
ja rennompi ote nykypäivän kouluun.
Ja vastassa ovat pinttyneet asenteet ja
erilainen koulutustausta, Kamila ku-
vailee.
Sen sijaan, että opettajanhuoneessa
keskusteltaisiin itse asiasta, ryhdytään-
kin arvioimaan kollegan pukeutumista
tai tyyliä. – Tutkijana olen kiinnostu-
nut vallankäytöstä ja siitä, mitä kom-
mentoinnin takana oikeasti on, Kami-
la sanoo.
Mielikuva siitä, miltä opettajan pi-
täisi näyttää, on yhä vahva. Joskus
vastavalmistunut opettaja lähtee vaa-
tekauppaan hankkimaan siistiä paita-
puseroa, avokkaita ja suoria housuja.
– Muutaman viikon kuluttua hän tote-
aa, ettei vain pysty opettamaan niissä.
Että ne sotivat niin vahvasti omaa per-
soonaa vastaan.
Miehet ovat usein naisia rennom-
pia. He menevät luokan eteen ja opetta-
janhuoneeseen omana itsenään, ottakaa
tai jättäkää -asenteella. – Naiset tark-
kailevat itseään ehkä muutenkin enem-
män ja miettivät, millaisen kuvan he
antavat itsestään, Kamila miettii.
Koulujen visuaalinen kieli
Myös koulujen välillä on eroja. Visuaa-
liseen ilmeeseen ei vaikuta, sijait-
seeko koulu isolla tai pienellä paik-
kakunnalla. – Ulkoasunormit voivat
kummuta koulun rehtorin tyylistä tai
opettajanhuoneen vahvojen persoo-
nien esimerkeistä. Tai sitten tyylil-
lä on vain niin pitkä perinne. Selvä
normisto löytyy silti uskonnollisista
kouluista, joissa esimerkiksi jo huuli-
punan käyttämisestä saattaa tulla on-
gelma.
Jos opettaja haluaa pitää tyylin-
sä, tarvitaan rohkeaa persoonaa. Jol-
lekin huomautetaan lyhyestä hamees-
ta ja paksuista sukkahousuista. Toinen
opettaja saa liihotella koulun käytävillä
kaikessa rauhassa läpikuultavassa pel-
lavamekossaan.
Kaikki eivät välitä koulun visuaa-
lisista normeista ja kirjoittamattomis-
ta säännöistä.
– Jos ihminen on persoonaltaan
vahva, hän saa usein olla rauhassa ja
olla oma itsensä. Hän kenties haluaa
provosoida vähän ja muuttaa ajatus-
ta stereotyppisestä mallikansalainen-
opettajasta, kuvailee Kamila.
Marjo Kamila iloitsee siitä, että saa
paneutua apurahan turvin aiheeseen
kokopäiväisesti. Virkavapaus Alavu-
della pääpaikkaansa pitävän Lakeuden
portin opiston rehtorin virasta jatkuu
vuoden loppuun.
– Opettajien pukeutumista ei ole
tutkittu Suomessa. Maailmalla on to-
ki tutkimuksia pukeutumisen kielestä,
Seinäjoella asuva Kamila sanoo.
l
Fil. maisteri Marjo Kamila
on saanut vuosina 2009 ja
2010 Etelä-Pohjanmaan
rahaston Karl-Johan Lallin
ja Viljo Syreniuksen
rahastoilta apurahoina
yhteensä 30 000 euroa
opettajien ulkoisen
olemuksen merkityksiä
käsittelevään väitöskirjatyöhön.
