Samoin tiedotuksella on mahdollista vaikuttaa. Seuraa-
van vuoden painopistealueet voidaan kertoa avoimesti hy-
vissä ajoin, esimerkiksi vuosijuhlassa. Tällöin hakijat voivat
omissa hankesuunnitelmissaan ottaa ne huomioon.
– On ylipäätään tärkeää tulla tietoiseksi mahdolli-
suuksista ja rajoituksista, Raatikainen sanoo. – Pitäen
kuitenkin mielessä, että hoitokunnat ovat keskenään
kovin erilaisia. Riippuu paljolti ihmisistä, kuinka paljon
heillä on aikaa ja halua perehtyä hoitokunnan asioihin.
Lisäksi on hyvä aika ajoin kysyä, onko keskusrahasto an-
tanut parhaat mahdolliset edellytykset tehdä tätä työtä vai
tulisiko yhteydenpitoa maakuntarahastoihin entisestään tii-
vistää.
Strateginen suunnittelu ei siis ole itsetarkoitus. Se ei saa
viedä enemmän kuin mitä se tuo.
Näkyvää vaikuttamista
Maakuntarahasto on suuri tai usein suurin apurahoja jaka-
va taho maakunnassa. Mutta onko rahaston näkyvyys sa-
massa suhteessa jakosumman kanssa?
Riitta Raatikainen sanoo: – Yleisellä tasolla maakun-
tarahastot ja niiden keskeinen merkitys tieteen ja taiteen
rahoittajina tunnetaan melko huonosti. Tyypillisesti esi-
merkiksi alueen yliopiston tutkimusyhteisöt tietävät ja
kunnioittavat maakuntarahastoa mutta suurelle yleisölle
toiminta saattaa olla vierasta.
Cuporen selvityksessä esitellään maakuntarahastoille
kaksi vaihtoehtoista toiminnan linjausta. Yhtäältä rahas-
to voi valita näkymättömyyden, jossa ensisijaisesti pyri-
tään vaikuttamaan laadukkaiden tukikohteiden välityksellä.
Kohteet saavat siis näkyvyyden kukin omalla foorumillaan,
mutta varsinainen vaikuttamisen kanava on jaettava raha.
Toisaalta rahasto voi hakea näkyvyyttä nimenomaan it-
selleen. Julkisuus saattaa edesauttaa hyväksi koetun hank-
keen etenemistä tai tuoda rahaston piiriin parhaat tekijät.
Tällöin oma tontti on kuitenkin hoidettava erityisen mal-
likkaasti, sillä näkyvyys tuo mukanaan väistämättä myös
julkisen kritiikin.
– Kysymys julkisuudesta on keskeinen osa maakunta-
rahastojen strategiatyötä, Raatikainen sanoo. – Ei saa käy-
dä niin, että sattumalta kukaan ei tiedä meistä. Linjausten
määritteleminen hoitokunnissa, se jos mikä on vaikutta-
vuutta!
Paras tulos keskiössä
Yleinen tunnettuus rakentuu näkyvien ja laajoja väestö-
ryhmiä koskettavien hankkeiden varaan, niistä hyvinä esi-
merkkeinä keskusrahaston Myrsky ja Kirjatalkoot. Riitta
Raatikaisen mielestä samanlaista työtä on mahdollista teh-
dä myös maakuntatasolla.
– Siihen ei välttämättä tarvita kauheasti rahaakaan.
Jos näkee omalla alueellaan selkeän puutteen tai ongel-
man, rahasto voi olla aktiivinen sen suhteen. Ja jos ongel-
man ratkaisu ylittää omaan kulttuuritoimintaan kohdistetun
rahoituksen, kysymyksen voi tuoda keskusrahastoon kes-
kusteltavaksi.
Raatikainen näkee myös yhteistyössä suuria voimavaro-
ja. – Kannattaa satsata suunnitelmalliseen yhteistyöhön tai
työnjakoon muiden alueen toimijoiden kanssa. Tämä pätee
etenkin maakuntiin, joissa käytössä olevat rahat ovat var-
sin pieniä.
Kaiken keskiössä tulee olla ajatus siitä, miten saavute-
taan parhaat mahdolliset tulokset. – Sen olemme lahjoitta-
jille velkaa.
Cuporen selvityksen tarkoitus on auttaa maakuntara-
hastoja määrittelemään selkeämmin tavoitteitaan ja seuraa-
maan niiden toteutumista. Se antaa pohjan hoitokunnassa
käytävälle keskustelulle siitä, missä kulkevat oman maa-
kuntarahaston mahdollisuuksien rajat ja mihin omat voi-
mavarat riittävät.
l
w
Apurahojen jako
vuosijuhlassa on näkyvin
osa maakuntarahastojen
toimintaa.
KUVAT Foto Friitala
14
