T
uomarintehtäväänsä
tenori suhtautui vas-
tuullisesti ja nöyrästi.
– On vain luotetta-
va reaktioihinsa, hän
kertoo toimintaperi-
aatteestaan.
Suomalaisyleisömuistanee
Ben Hep-
pnerin
kahden vuoden takaa, kun hän
lauloi Helsingin juhlaviikoilla Trista-
nina
Esa-Pekka Salosen
johtamassa
konserttiproduktiossa. Mirjam Helin
-laulukilpailun tuomaristossa legen-
daarisen Wagner-uran tehnyt tenori
istui toisen tunnetunWagner-laulajan,
Deborah Voigtin
kanssa. Kilpailuissa ei
kuitenkaan kuultu Wagneria.
– Dramaattisella äänellä kestää kau-
an kehittyä, ja onneksiWagner-laulajil-
le onkin omia kilpailuja. Kuulin täällä
silti ääniä, joista voi kehittyä dramaat-
tisia, jos he työskentelevät kovasti.
Ben Heppner päätti laulajanuransa
viime keväänä eikä kadupäätöstään. Ei
heti uskoisi, että tämä lupsakka ja sydä-
mellinen kanadalaisherramuuntautui
oopperalavalla eeppisiksi miekkasan-
kareiksi. Diivaa maanviljelijäperheen
kasvatista tuskinolisi voinutkaan tulla.
– Perheessämme laulettiin koko ajan
kotitöitä tehdessä ja autolla ajaessa. Sil-
lä on ollut iso merkitys, Heppner ker-
too taustastaan.
Heppner oli jo31-vuotias, kunopetta-
ja ehdotti, että tenori voisi siirtyä lyyri-
sestä ohjelmistosta dramaattisempaan
eli spinto-rooleihin. Ratkaiseva käänne
tapahtui Heppnerin voitettua 1988 en-
simmäisenPohjois-Amerikkaan jaetun
Birgit Nilsson -palkinnon.
– Yhtäkkiäminulla oli enemmän töi-
tä kuin pystyin tekemään!
Heppner tietää, mikämerkitys laulu-
kilpailuilla on nuorille laulajille, mutta
hän painottaa myös, ettei laulaja me-
nesty ilman onnea. Kilpailuvoitotkin
ovat usein osittain onnenkauppaa.
– Voittoni ajoitus oli täydellinen, juu-
ri silloin tenorimaailmassa oli suuri
tarve nuorille dramaattisilleWagner-
äänille. Ei sellaista voi suunnitella.
Laulajanura on täynnä sattumia, joi-
hin ei voi ennalta varautua. Heppner
muistelee erästä Mestarilaulajien esi-
tystä Lontoon Covent Gardenissa, jos-
sa hänen piti tulla paikkaamaan kes-
keyttänyttä tenoria.
– Kukaan ei tiennyt, että tulisin tuu-
raamaan.
Felicity Lott
lauloi Evana. Kun Hepp-
ner tuli lavalle, Eva ohjauksen mukai-
sesti ryntäsi syleilemään häntä.
– Repliikin jälkeen Felicity kuiskasi:
toitoitoi! Myöhemmässä kohtauksessa
olimme lehmuksen alla, ja piilossa ylei-
söltä hän sanoi hiljaa: hei, minä olen
Felicity, hauska tutustua!
Riskinottoa ja omaperäisyyttä
Tuomarina Heppner on ehtinyt toimia
aiemmin vainmuutaman kerran. Mir-
jam Helin –laulukilpailun tuomarina
toimiminen oli hänestä vastuullinen
ja hieman jännittävä tehtävä.
– Onneksi minun ei tarvinnut tehdä
päätöksiä yksin, vaan sain työsken-
nellä erittäin kokeneiden tuomarei-
den, kuten Franzin [Grundheberin] ja
Debbien [Voigtin] kanssa, hän tunnus-
taa rehellisesti.
Mirjam Helin -tuomaristo ei kes-
kustele keskenään, vaan jatkoonpää-
sijät valitaan äänestämällä. Heppner
oli käytäntöön tyytyväinen.
– Se on vähemmän poliittista. Olen
ollut kilpailuissa, joissa voimakas
henkilö on johdatellut muita. Toki yl-
lätyksiä tulee: lopullinen lista on yh-
distelmä kaikkien tuomareidenmieli-
piteistä, ja omia valintoja saattaa olla
mukana vain pari. Mutta se on demo-
kraattista.
Heppner tietää, että kilpailumenes-
tys voi olla hyvin pienestä kiinni.
– Joskus näkee, että laulaja on pe-
loissaan tai että hänellä on vain huo-
no päivä. Mutta kun kuulee upean ää-
nen, sitä haluaa kuulla lisää.
Mistä sitten tunnistaa upean ää-
nen? Heppner sanoo, että ennen kaik-
kea hän kuulostelee oman kroppansa
reaktioita, kylmiä väreitä.
– Usein sanon ihmisille, ettei musii-
kista tarvitse tietäämitään, pitää vain
luottaa tunteisiinsa: tykkääkö, inhoaa-
ko, onko välinpitämätön.
– Ja tuomareilla on erilaisia maku-
mieltymyksiä, hän korostaa. Kropan
Sankaritenori neuvoo:
Mirjam Helin -tuomariston jäsen, Siegfried- ja Tristan-
tulkinnoistaan tunnettu Ben Heppner tietää, miten suuri
vaikutus laulukilpailuilla voi olla nuorelle laulajalle.
Teksti Auli Särkiö
Kuva Heikki Tuuli
Älkää matkiko Kaufmannia!
24
Kansainvälinen
Mirjam Helin
-laulukilpailu 2014
