ns. muotoilupelien kautta, eli yritetään
saada käyttäjät kertomaan tarinoitaan
ja kokemuksiaan pelillisen lähestymis-
tavan avulla, kertoo palvelumuotoilun
uranuurtaja
Mikko Koivisto
Diagonal
Mental Structure Oy:stä.
Palvelumuotoilussa suunnitellaan
aineeton palvelu eli palveluntarjoajan
ja asiakkaan välinen vuorovaikutus.
Kohteena on kokonaisvaltaisesti käyt-
täjän saama palvelukokemus sekä pal-
velun tuotantoon tarvittavat fyysiset
elementit.
– Suomessa palvelumuotoilua ei ole
vielä kovin laajasti hyödynnetty, mut-
ta olemme esimerkiksi olleet mukana
Helsingin yliopiston uuden Kaisa-kir-
jaston suunnittelussa. Julkisen sekto-
rin kiinnostus palvelumuotoilua koh-
taan on muutenkin kasvanut, sillä sen
avulla voidaan luoda paremmin toimi-
via palveluita ja samalla saavuttaa kus-
tannussäästöjä, Koivisto sanoo.
Hankkeet hakuun
kevään aikana
Erillishankkeita Muotoillut ratkaisut
2012 -ohjelmaan lähdetään etsimään
kevään aikana. Tarkoituksena on löy-
tää julkiselta ja kolmannelta sektoril-
ta kehittämiskohteita, joissa voitaisiin
käyttää muotoiluratkaisuja hyväksi
uudella tavalla.
– Olisi toivottavaa, että projek-
tit liittyisivät jollain tavalla ajankoh-
taisiin yhteiskunnallisiin kysymyk-
siin. Esimerkkinä tulee mieleen vaikka
vanhusten terveydenhoito ja palvelut,
jotka ovat paljon esillä ja joihin var-
masti kaivataan uudenlaisia ratkaisuja.
Toinen esimerkki voisi olla kierrätys ja
ekologinen ajattelu, Westergård kertoo.
Westergårdin mukaan Kulttuuri-
rahaston hankkeet saavat mielellään
edustaa koko muotoilun kenttää. Muo-
toiluksi ei kuitenkaan ymmärretä aivan
mitä tahansa kekseliäisyyttä, vaan rat-
kaisuissa täytyy olla mukana jokin vi-
suaalinen elementti. Perinteinen esine-
muotoilukin on vaihtoehtojen joukossa.
Tavoitteena on löytää uusia ja jopa yl-
lättäviä ratkaisuja ongelmiin.
Kyseessä ei myöskään saa olla vain
yhden organisaation ongelma, vaan
hankkeen täytyy olla monistettavissa
ja sovellettavissa laaja-alaisesti. Hank-
keella täytyy myös olla selkeä alku ja
loppu, eikä se saa hukkua suurempaan
kokonaisuuteen.
– On toki mahdollista, että hank-
keeksi valitaan sellainen projekti, jo-
ka on osa jotakin laajempaa kokonai-
suutta. Meidän hankkeeksemme voisi
sopia esimerkiksi jonkin organisaation
tai järjestön meneillään olevan kehittä-
mishankkeen osa, jokin selkeästi rajat-
tu alue, johon voitaisiin etsiä uudenlai-
sia ratkaisuja muotoilijoita käyttämällä,
Westergård sanoo.
Yhteistyöorganisaation on myös ol-
tava sitoutunut hankkeeseen ja valmis
toteuttamaan muotoilun avulla tuote-
tut ideat niin, että syntyy konkreetti-
nen lopputulos.
Haasteena tiukka aikataulu
Kulttuurirahasto toivoo, että hankkeita
löytyisi eri puolilta Suomea.
– Meille on tärkeää, että hanke
erottuu meidän näköiseksemme ja saa-
vuttaa valtakunnallista näkyvyyttä.
Mielellämme ottaisimme jonkin eril-
lishankkeen vaikka Pohjois-Suomesta.
Esimerkiksi Rovaniemen yliopisto on
hyvin muotoiluorientoitunut, joten siel-
tä löytyy varmasti osaajia. Myös Vaa-
sassa ja Turussa on vahvoja design-kes-
kittymiä.
Suurin haaste on kuitenkin hank-
keen varsin tiukka aikataulu. Design-
pääkaupunkivuoden takia erillishank-
keet pitäisi pystyä saattamaan pitkälle
tämän vuoden aikana.
7
