K
ulttuurirahaston sääntömää-
räinen tehtävä on maamme
henkisen ja taloudellisen vil-
jelyn vaaliminen ja kehittä-
minen. Yhteys viljelyyn on pelkää
symboliikkaa vahvempi. Säätiön run-
saasta seitsemästäsadasta nimikkora-
hastosta yli kaksikymmentä on tar-
koitettu nimenomaan maatalouteen
liittyvien kohteiden tukemiseen. Kan-
sallisen kulttuurimme edistämisen ja
säilyttämisen kannalta on tärkeää, et-
tä maaseutu säilyy tulevaisuudessa
vetovoimaisena asuin- ja työskente-
lypaikkana. Tämä edellyttää paitsi pi-
laantumatonta ympäristöä myös toimi-
vaa elinkeinorakennetta.
Noin vuosi sitten Kulttuurirahas-
tossa ryhdyttiin selvittämään, olisiko
tavanomaisen apurahoituksen rinnal-
le löydettävissä mielekäs maatalou-
teen liittyvä suurimuotoisempi rahoi-
tuskohde. Tarkastelun lähtökohdaksi
otettiin maatalouden ravinnepäästöjen
ja Itämeren rehevöitymisen ongelma-
kokonaisuus. Näkökulma on sittemmin
laajentunut niin alueellisesti kuin si-
sällöllisesti. On kysymys koko Suomen
vesistöistä sekä maaperämme säilyttä-
misestä viljelykelpoisena tuleville su-
kupolville.
Ravinnekierron kokonaisuus
ratkaisee
Ongelmien olemassaolo tunnustetaan
laajalti ja ratkaisukeinoistakin vallit-
see kohtuullisen pitkälle menevää yk-
simielisyyttä. Ravinnepäästökysymys
edellyttää kuitenkin tähänastista laa-
ja-alaisempaa tarkastelua. Yksittäisen
peltolohkon sijaan katse on kohdistet-
tava ravinnekierron kokonaisuuteen.
Esimerkiksi karjan lannan alueellises-
sa ylituotannossa ilmeisiä ongelma-
kohtia ovat arvokkaiden ravinteiden
erottelu sekä lopputuotteiden käsitte-
ly ja vaihdanta.
Ravinteiden tehokkaampaa kier-
toa ei saavuteta pelkästään teknisten
innovaatioiden kautta. Merkittävän
esteen kehitykselle muodostaa suun-
nitelmallisen kokonaisnäkemyksen
puute. Esimerkiksi biokaasuntuotan-
non hyödyntäminen osana kokonais-
ratkaisua edellyttää suunnitelmallista
bioenergiainfrastruktuuria sekä si-
tä tukevaa maatalous- ja energiapoli-
tiikkaa ja lainsäädäntöä. Ongelmako-
konaisuus on hyvin laaja. Tästä syystä
Kulttuurirahastossa kartoitetaan mah-
dollisuuksia ryhtyä yhteistyöhön tois-
ten samoja kysymyksiä pohtivien ta-
hojen kanssa.
Tukea jo olemassaoleville
hankkeille
Selvitystyön jatkuessa Kulttuurirahas-
to on kuitenkin halunnut käydä tuu-
masta toimeen myöntämällä yhteensä
200 000 euron apurahan jo olemassa
oleviin maatalouden ympäristötoimen-
piteitä toteuttaviin hankkeisiin. Tues-
ta 60 000 euroa kohdistetaan WWF:n
kosteikkotyöhön ja loput 140 000 eu-
roa Järki-maataloushankkeelle. Tuki on
tarkoitettu kahdelle toimintavuodelle.
TEKSTI Veli-Markus Tapio KUVA Sampsa Vilhunen
Kulttuurirahastolta 200 000 euron tuki
maatalouden ympäristösuojelulle
Tuen tavoitteena on vähentää erityisesti vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta
ja parantaa ympäristöystävällisen maatalouden toimintaedellytyksiä Suomessa.
Järki on Baltic Sea Action Grou-
pin ja Luonnon- ja riistanhoitosääti-
ön vuonna 2009 käynnistynyt yhtei-
nen maataloushanke, joka vaikuttaa
ympäristön tilaan käytännön teoilla.
Hankkeessa etsitään ja poistetaan nii-
tä pullonkauloja, jotka vaikeuttavat
ympäristötoimenpiteiden toteuttamis-
ta maatiloilla.
Järki-hankkeen kohteena ovat se-
kä viljelijät että maatalouspoliittinen
päätöksenteko. Ruohonjuuritasolla to-
teutetaan tilakohtaista ympäristöneu-
vontaa. Esille nousseet ongelmat saa-
tetaan päättäjien tietoon mm. valtion
ympäristötukiohjelman suunnittelua
varten. Tavoitteena on lisätä viljeli-
jöiden keinoja toimia ympäristön hy-
väksi.
WWF Suomi aloitti puolestaan
työnsä kosteikkojen parissa syksyl-
lä 2008. Toimiva kosteikko kykenee
pidättämään yli puolet sinne kulkeu-
tuvasta ravinnekuormasta. Histori-
an saatossa merkittävä osa maamme
maatalousalueilla sijaitsevista kostei-
koista on kuitenkin kuivatettu. Tämä
on lisännyt ravinteiden huuhtoutu-
mista pelloilta sekä maaperän eroo-
siota. Runsaan kolmen vuoden aikana
WWF on suunnitellut, rahoittanut ja
rakentanut 30 kosteikkoa yhteistyös-
sä maanomistajien ja alueellisten ym-
päristöviranomaisten kanssa. Suomen
Kulttuurirahaston tuella toteutetta-
vassa hankkeessa keskitytään Saaris-
tomeren ja Suomenlahden lähialuei-
siin.
l
9
