V
ietnamilainen vapaa kirjoittaja ja kääntäjä, Ph.D.
Hoa Bui Viet
kääntää
F.E. Sillanpään
Ihmiset su-
viyössä –teoksen vietnamiksi. Tavoitteena on saa-
da käännöstyö valmiiksi vuonna 2014, jolloin tulee
kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun F.E. Sillanpäälle myönnettiin
kirjallisuuden Nobel–palkinto. Lisäksi vuonna 2014 Vietna-
missa vietetään Suomen kirjallisuuden teemavuotta.
– Sillanpään tuotannosta olen valinnut käännettäväk-
si Ihmiset suviyössä, koska se avaa vietnamilaisille lukijoil-
le kokonaan toisenlaisen sekä sielun- että maantieteellisen
maiseman, kuin mihin he ovat tottuneet. Valoisat kesäyöt
ovat heille eksotiikkaa. Harvaan asuttu maaseutu on heil-
le outoa, Bui kertoo.
Helsingissä asuva Hoa Bui Viet on asunut vuodesta
2002 asti Suomessa pysyvästi. Hänen kiinnostuksena Suo-
men kulttuuriin, kaunokirjallisuuteen ja kieleen alkoi jo
1980 –luvulla opiskeluaikoina Budapestin Eötvös Lorand
yliopistossa. Pääaineena Bui opiskeli unkarin kieltä ja kir-
jallisuutta, mutta sivuaineeksi hän valitsi suomen kielen ja
kulttuurin.
– Kesällä 1986 pääsin Suomeen ensi kerran Kuopiossa
ulkomaisille opiskelijoille järjestetylle kielikurssille. Siitä al-
koi mielenkiintoinen ja jännittävä matkani Suomen kulttuu-
rin ja kaunokirjallisuuden parissa, Bui kertoo.
l
Hoa Bui Viet sai 22 000 euron apurahan Lotta
Horman rahastosta vuonna 2012 F. E. Sillanpään
Ihmisiä suviyössä –teoksen kääntämiseen vietnamiksi.
Sillanpää kääntyy
vietnamiksi
F
il. ja oikeust. maisteri
Konstantin Zamyatin
tekee
väitöskirjatyötä, joka käsittelee kielilainsäädän-
nön syntyä ja implementaatiota Venäjän suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa. Zamyatin on kotoisin
Venäjän federaatioon kuuluvasta Udmurtian tasavallasta,
jonka asukkaat, udmurtit, puhuvat suomalais-ugrilaisiin
kieliin kuuluvaa udmurttia.
– Aiheenani on Venäjän kielipolitiikka case-tutkimuk-
sen kautta. Teoreettinen aihe on vähemmistökielten viral-
linen asema, mutta laajempi aihe on juuri kielipolitiikka,
Zamyatin kertoo.
Helsingissä asuva Zamyatin tuli ensi kertaa Suomeen
vaihto-oppilaana Helsingin yliopistolle vuonna 2000. Vaih-
to-oppilasvuoden jälkeen hän palasi uudelleen opiskelemaan
Suomeen: 2003 hän oli vierailevana tutkijana Åbo Akade-
missa, 2007 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutissa ja 2008
Tampereen yliopistossa.
Väitöskirjatutkimuksen aihe juontaa juurensa Zamyati-
nin aiempiin töihin.
– Venäjän puolella työskentelin Udmurtian tasavallan
kansallisuuksien ministeriössä, jossa olin mukana tekemäs-
sä kielilakiluonnosta vähemmistökielten asemasta. Aiempiin
töihini kuului myös vieraileminen alueilla, joihin tutkimuk-
seni aineistokin kohdistuu.
Zamyatin on ollut yli 10 vuotta mukana suomalais-
ugrilaisessa yhteistyössä.
l
Konstantin Zamyatin sai 22 000 euron apurahan
vuonna 2013 kielilainsäädännön syntyä ja implemen-
taatiota Venäjän suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa
käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Kielipolitiikan
koukeroita avaamassa
22
