lektoivat osaamistaan ja kävivät vapaaehtoisia lisäkursse-
ja. Sloveniassa opiskelijat luovuttivat helpommalla. Lutovac
arvelee, että kyse on myös erilaisista opiskelun ja opetta-
misen tavoista.
– Suomessa toiminta on itsenäisempää. Sloveniassa tär-
keää on se, mitä opetetaan, kun taas Suomessa kiinnitetään
paljon huomiota opettajan identiteettiin – hänen kokemuk-
siinsa, uskomuksiinsa ja tunteisiinsa.
Maine toi Suomeen
Mariborin yliopistossa Sloveniassa opiskellut Lutovac tuli
Rovaniemelle tammikuussa 2009 Erasmuksen tutkijavaih-
toon.
– Tiesin erinomaisen koulujärjestelmänne, joten Suomi oli
looginen paikka vertailevalle tutkimukselle.
Lutovac on mukana myös Kaasilan vetämässä laajem-
massa opettajankoulutustutkimuksessa.
H
elsingissä asuva puolalainen kuvataiteilija ja taide-
graafikko, kuvatait. maisteri
Dominik Wlodarek
keskittyy uuden teossarjan valmistamiseen tule-
vaa yksityisnäyttelyä varten Galleria Forum Boxis-
sa syksyllä 2014. Näyttelyn aiheena on Helsinki, ja töitä
innoittaa Helsingin kaupunkimaisema.
– Haluan näyttää hieman poikkeuksellisella tavalla alu-
eita, joiden ohi ihmiset kulkevat joka päivä niitä huomaa-
matta, Wlodarek kertoo.
Wlodarek yhdistää perinteistä grafiikkaa installaatioon
ja paikkasidonnaiseen taiteeseen. Hän etsii uusia ratkaisuja
taidegrafiikassa nykytaiteen kentällä.
Wlodarek suunnittelee lisäksi kuvataiteen tohtorin tut-
kintoa varten Gdanskin Kuvataideakatemiassa teossarjaa,
joka kertoo Westerplatte–nimisestä paikasta, missä käytiin
toisen maailmansodan ensimmäinen taistelu. Wlodarekin ta-
voitteena on esitellä sarjan lopputulos Puolassa ja Suomessa.
– Tulin Helsinkiin vuonna 2004 opiskelemaan vuoden
ajaksi Kuvataideakatemian Taidegrafiikan osastolla, mutta
nopeasti tajusin sen olevan maailman paras paikka tehdä tai-
degrafiikkaa. Jatkoin opintoja ja aloitin sitten taiteilijaurani
Suomessa, Wlodarek kertoo.
Wlodarek työskentelee osan ajastaan Puolassa Gdanskin
Kuvataideakatemian Grafiikan osastolla.
l
Dominik Wlodarek sai 22 000 euron apurahan
vuonna 2013 taiteelliseen työskentelyyn.
M. Ed. Sonja Lutovac on saanut vuosina
2012 ja 2013 apurahoina 43 000 euroa Vilho
Rossin sekä Herman ja Vilhelmiina Koposen
rahastoista suomalaisten ja slovenialaisten
luokanopettajaopiskelijoiden matemaattista
identiteettiä käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Väitöstutkimuksen on määrä valmistua ensi maaliskuus-
sa. Sen jälkeen Lutovac haluaisi jatkaa tutkijana Suomessa,
koska on viihtynyt täällä hyvin.
Suunnitelmissa on myös suomen kielen haltuunotto.
– Osaan perusfraaseja ja ymmärrän, mitä ostan kaupas-
ta. Ongelmana on, että suomalaiset puhuvat niin hyvää eng-
lantia, ettei minun ole tarvinnut opiskella suomea, Lutovac
nauraa.
l
TEKSTI Laura Lähdevuori KUVA Heikki Tuuli
Taidetta Helsingin kaupunkimaisemasta
21
