9
Kuntien lukumäärät
Kuntien lukumäärät ja tukeen
oikeutetut kunnat kirjatalkoiden
aikana
450
400
350
250
200
150
100
50
0
Kuntia
Suomessa
Kuntia
mukana
hankkeessa
415
402
348
236
342
229
336
146
2008 2009 2010 2011
Kuntia Suomessa
Kuntia mukana hankkeessa
positiivisesti esille, mitä aktiivisesti toi-
miva kirjasto merkitsee kuntalaisille.
– Kirjatalkoot antoi Uuraisten kir-
jastolle mahdollisuudet rikastaa kirja-
valikoimaa myös aineistoilla, joita ei
muuten olisi voitu hankkia, kertoo vs.
kirjastonjohtaja
Minna Puntala.
– Vilkas oheistoiminta on tuonut
uusia asiakkaita, joiden myötä myös
kirjalainauksessa on viime vuosina ol-
lut lievää nousua. Uuraisten kirjastolla
toimii lukupiiri, ja myös kirjavinkka-
rivierailut ovat jossakin määrin innos-
taneet lukemisharrastusta.
Pyhäntä panosti lasten ja
nuorten kirjallisuuteen
Pyhännän kunnassa Pohjois-Pohjan-
maalla kirjahankinnat vuonna 2011
nousivat Kirjatalkoiden lähtötasosta 78
prosenttia. Kirjastonjohtaja
Sari Seita-
järvi
kertoo, että tuen käytössä panos-
tettiin erityisesti lasten ja nuorten kir-
jallisuuteen.
– Hankimme Tavastkengän laina-
usasemalle aiempaa enemmän lasten
kuvakirjoja ja nuortenkirjallisuutta ja
pääkirjastolle aiempaa monipuolisem-
min lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
Pystyimme hankkimaan myös selko
kirjallisuutta ja isotekstisiä kirjoja aivan
eri tavalla kuin ennen. Lisäksi hankim-
me sellaisia arvokkaita yksittäisteok-
sia ja kirjasarjoja, joita ei muuten oli-
si hankittu.
Seitajärven mukaan asukasluvun
vähetessä ei suurta määrällistä nousua
lainauksissa ole, mutta asiakkaat ovat
olleet erittäin tyytyväisiä tarjonnan
kasvuun.
– Satsaus aineistomäärärahoihin
näkyy ilmiselvästi myös Tavastkengän
lainausaseman virkistymisenä. Onneksi
kunnassa ymmärretään kirjaston mer-
kitys hyvinvoinnin edistäjänä ja kirjas-
tolla on erinomainen yhteistyöverkosto
tukemassa omaa toimintaa.
Inkoossa uutuuskirjoja,
klassikkojen uusinta
painoksia ja tietokirjoja
Uudellamaalla Inkoon kunta lisäsi voi-
makkaimmin kirjahankintojaan, vuon-
na 2011 72 prosenttia vuosiin 2005–
2006 verrattuna.
– Tuen avulla olemme voineet laa-
jentaa ja monipuolistaa kirjavali-
koimiamme hankkimalla esimerkik-
si eri alojen kalliita tietokirjoja, joita
emme kirjaston budjetin puitteissa ole
voineet hankkia, sanoo Inkoon kirjas-
tonjohtaja
Maria Tverin
.
– Kirjatalkoiden tuella olemme voi-
neet ostaa myös eniten kysyttyjen kir-
jojen lisäkappaleita ja vaihtaa niitä ku-
luneiden tilalle. Olemme hankkineet
esimerkiksi klassikkokirjojen uusia
painoksia sekä kotiseutuun liittyvien
teosten lisäkappaleita.
Maria Tverin kertoo, että kirjojen
lainaus on ollut hienoisessa kasvussa
ja uutuuskirjoja kysytään vilkkaasti.
Helsingissä huomio lapsiin
ja lähikirjastojen valikoimiin
Suurista kaupungeista kirjahankin-
toja lisäsi eniten Helsinki. Siellä vii-
me vuonna toteutuneet kirjahankin-
nat olivat 41 prosenttia Kirjatalkoiden
vertailutasoa korkeammat. Kirjastotoi-
men apulaisjohtaja
Anna-Maria Soi-
ninvaaran
mukaan Kirjatalkoilla ei
ollut vaikutusta kirjavalikoiman ni-
mekemäärään, mutta niteiden määrää
lisäämällä vähän erikoisempiakin kir-
joja riitti myös pienempiin lähikirjas-
toihin.
– Lapset olivat yksi Kirjatalkoiden
erityiskohteemme. Lasten kirjalaina-
usten hienoinen nousu voikin selit-
tyä sillä, että aineistoja on nyt ollut
paremmin tarjolla. Myös ruotsinkieli-
siä lastenkirjoja pystyimme ostamaan
runsaammin kuin yleensä.
Vastuu jatkosta kunnilla
Maakunnittain tarkasteltuna kirja
hankintojaan lisäsivät eniten Etelä-
Karjalan kunnat (+27 %), Uudenmaan
kunnat (+22 %), ja Varsinais-Suomen
kunnat (+16 %). Yli puolessa Kymen-
laakson kunnista kirjahankintakulut
supistuivat, yhteismuutokseksi muo-
dostui -4 %.
– Kirjatalkoot osoitti, että kun-
nissa on tahtoa pitää huolta kirjasto-
jen monipuolisista kirjavalikoimista.
Uskomme, että kuntien vastuu kir-
jahankinnoista jatkuu Kirjatalkoiden
jälkeenkin. Useimmissa kunnissa kir-
jastojen kirjatarjontaan on saatavissa
merkittävä parannus suhteellisen pie-
nilläkin lisäpanostuksilla, jotka eivät
vaaranna minkään kunnan taloutta,
Antti Arjava toteaa.
– Koko maan kattava kirjastolaitos
on tärkein tiedon ja kulttuurin perus
palvelu, joka tavoittaa kaikki kunta-
laiset. Jatko on nyt kuntien käsissä.
Mittakaava on syytä muistaa, sillä
kirjastopalvelut tuotetaan alle prosen-
tilla kuntien kokonaismenoista, mut-
ta niiden käyttöaste on maailmanen-
nätystasoa. Suomen kirjastolaitos on
kansallinen menestystarina, josta on
pidettävä jatkossakin huolta, kannus-
taa Hannu Sulin.
