w
E.J. Längmanin hauta Hietaniemen hautausmaalla
Helsingissä on vanhin Kulttuurirahaston hoitamista
haudoista. Kuva: Liisa Lautiainen.
K
ulttuurirahasto ei aktiivises-
ti pyydä lahjoituksia, vaan lah-
joitusta harkitseva ottaa aina it-
se yhteyden Rahastoon. Siellä häntä
neuvotaan testamentin tai lahjakirjan
laadinnassa ja esimerkiksi edunval-
vontavaltuutukseen tai hoitotahtoon
liittyvissä asioissa. Haluttaessa testa-
mentti laaditaan Rahastossa.
– Testamentin tekijä voi valtuuttaa
Kulttuurirahaston huolehtimaan aika-
naan hautajaisten järjestelyistä ja hau-
dan hoidosta sekä pesänselvityksestä
ja testamentin toimeenpanosta. Val-
tuutus sisällytetään testamenttiin. Yk-
sityiskohtaiset ohjeet kirjaamme tes-
tamentin liitteeksi. Testamenttaaja voi
luonnollisesti muuttaa testamenttia ja
antamiaan ohjeita milloin tahansa, lah-
joitus- ja lakiasioista vastaava asiamies
Kristiina Rintala
korostaa.
Kulttuurirahastossa on jatkuvasti
työn alla keskimäärin parinkymmenen
kuolinpesän selvittäminen. Uusia testa-
mentteja tehdään toistakymmentä vuo-
dessa. Moni on saanut itse aikoinaan
apurahan tai tehnyt yhteistyötä Kult-
tuurirahaston kanssa. Usein lahjoittajat
haluavat tukea taiteen tai tieteen alaa,
joka on ollut heille henkilökohtaisesti
Kymmeniä kuolinpesiä ja satoja hautoja
tärkeä. Tietyn tutkimusalan rahoitta-
misen perusteena saattaa olla lahjoitta-
jan tai hänen läheisensä sairaus.
– Yleensä on hyvä keskustella pe-
rustettavan nimikkorahaston tarkoi-
tuksesta etukäteen, jotta varmistetaan,
että Kulttuurirahasto pystyy toteutta-
maan sitä kymmenienkin vuosien jäl-
keen. Kun apurahan saajat on määri-
telty sopivan väljästi, ohjeita on helppo
noudattaa tulevaisuudessa, toteaa yli-
asiamies
Antti Arjava
.
– Saajan elämänkatsomusta koske-
vat määräykset ovat hankalia. Emme
koskaan toimi tietoisesti nimikkora-
haston perustajan tahtoa vastaan, mut-
ta henkilökohtaisia asioita ei voida ha-
kijoilta kysyä.
– Usein testamentin tekijällä on
selkeä toive hautajaisten tunnelmasta.
Siihen voidaan vaikuttaa esimerkik-
si musiikilla, tarjoilulla ja ohjelmalla.
Otamme mielellämme vastaan ohjei-
ta hautajaisjärjestelyistä, kertovat la-
kiasiainsihteerit
Pia Kettunen
ja
Lii-
sa Lautiainen
.
Rahasto huolehtii useiden satojen
hautojen hoitoon ja kunnostukseen liit-
tyvistä sopimuksista. Haudat sijaitsevat
ympäri Suomea, kaukaisin Caprin saa-
rella. Vanhin hoidettava hauta kuuluu
vuonna 1863 kuolleelle tehtaanpatruu-
na
E. J. Längmanille
, jonka testament-
tirahastot Suomen Pankki siirsi vuon-
na 1985 Kulttuurirahastolle.
l
TEKSTI Petja Hovinheimo
U
udenmaan rahastossa on syn-
tynyt hanke hautausmaiden
ja hautamuistomerkkien var-
jelemiseksi. Nykyisin niiden suoje-
lu putoaa hankalasti seurakuntien,
kuntien ja valtion välimaastoon, ja
suojelutoimet jäävät hyvin sattuman-
varaisiksi. Samalla katoaa kiihtyvää
vauhtia suomalaista paikallis-, hen-
kilö- ja taidehistoriallista kulttuu-
riperintöä. Asiaan kytkeytyy myös
kulttuuriympäristöjen vaaliminen.
Hankkeessa palkataan vuodeksi
koordinaattori tuomaan kaikki hau-
tausmaakentän toimijat (seurakun-
nat, kunnat, valtio sekä järjestöt ja
asiantuntijakenttä) yhteen. Pilotti-
projektina toteutetaan kahden hau-
tausmaan suojeluohjelma ja luodaan
näille esimerkkikohteille selkeä pri-
oriteettilistaus, joka pitää sisällään
kustannusarviot ja perustelut suu-
rimmista epäkohdista. Syntyvä malli
inventointeineen, metainventointei-
neen ja verkostokartoituksineen ohjaa
suoraan pilottien jatkotyötä ja antaa
mallin sovellettavaksi muuallakin.
Kulttuurirahaston hallitukselta
on saatu 50 000 euroa koordinaat-
torin palkkaamiseen ja kuluihin.
Hankkeen ohjausryhmä on järjes-
täytymässä, ja tarkoitus on saada
työ alkamaan vielä tämän syksyn
aikana.
l
Uudenmaan rahastolla hautausmaihin ja hautamuistomerkkeihin liittyvä hanke
Suomen Kulttuurirahaston omaisuus on karttunut testamen-
teista ja lahjoituksista. Rahaston lakiasiainosasto neuvoo asia-
kirjojen laadinnassa, hoitaa perunkirjoituksia ja pesänselvityksiä,
järjestää hautajaisia ja vastaa hautojen hoidosta.
31
