Väinämöisen
kanteleita
täällä tehdään uusia
Koistinen Kantele Oy on kehittänyt kanteleesta
modernin ja kansainvälisen, kaikilla estradeilla
uskottavan ammattisoittimen. Yritys sai
määrätietoisesta uudistustyöstään huhtikuussa
Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinnon.
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Heikki Tuuli
oitin on väline. Ei enempää
eikä vähempää. Muusikko
voi luoda myös kanteleella
kansainvälisen uran. Me-
nestys syntyy rohkeudes-
ta ja soittajan taiteellisesta
annista. Minun intoni kanteleen kehittämiseen
on kasvanut jonkinlaisesta uuskarelianistisesta
palosta, Koistinen Kantele Oy:n perustaja ja toi-
mitusjohtaja
Hannu Koistinen
sanoo.
–Modernisoinnin tarve oli 1980-luvun lo-
pulla niin ilmeinen ja isäni, kantelemestari
Ot-
to Koistisen
työ niin arvokasta, että halusin
jatkaa sitä. Ryhdyin uudistamaan kanteleen
muotoilua ja ominaisuuksia vuosituhantisen
kanteleperinteen vahvistamiseksi ja elävöit-
tämiseksi. Visionäärinä ja idealistina olen ha-
lunnut nostaa kanteleen suomalaisen kulttuu-
rin ylpeydenaiheeksi. Kansallissoittimemme on
oltava avoin uudelle ja kehityttävä jatkuvasti.
Rakkaudesta
sointiin ja soittimeen
Koistisen kanteleiden ainutlaatuinen sointi
syntyi vuonna 1957 Pielisen rannalla Ahve-
nisen luotsiasemalla. Luotsi Otto Koistinen al-
koi rakentaa kanteleita hiljaisina talvikuukau-
sina. Kanteletaiteilijat, varsinkin Martti Pokela
ja Tyyne Niikko, sekä soitinrakennuskilpailujen
voitot kannustivat jatkamaan. Otto Koistinen,
86, on rakentanut yli tuhat kannelta, ja uusia
valmistuu edelleen. Hän on parantanut kantelei-
den soinnillista ja rakenteellista laatua ja kou-
luttanut uusia soitinrakentajasukupolvia. Otto
Koistinen on saanut ansioistaan muun muassa
taideteollisuuden valtionpalkinnon ja Mestari-
kiltaneuvostolta kantelemestarin arvonimen.
Soitinrakentajan paras kirittäjä lienee ollut
oma tytär Ritva Koistinen, joka jo parivuotiaa-
na näppäili itsekseen isän ensimmäisestä kante-
leesta Ukko Nooan sävelet. Hänestä kasvoi kan-
teletaiteilija ja kanteleensoiton opettaja. Ritva
Koistinen kutsuttiin vuonna 1987 perustamaan
Sibelius-Akatemian solistista kanteleensoiton
opetusohjelmaa. Hän toimii Sibelius-Akatemias-
sa kanteleensoiton lehtorina ja valmistelee tohto-
rintutkintoaan.
– Ritva oli pitkään sekä isän että minun tär-
kein innoittaja ja vaativin kantelemuusikko tai-
demusiikin alueella, sanoo suomalaisen kanteleen
modernisoija Hannu Koistinen. Aloittaessaan ke-
hitystyön hän kiteytti soittimen toimivuuden vaa-
timukset kolmeen kysymykseen: kuuluuko kan-
tele, näkyykö se kiinnostavalla tavalla yleisölle ja
mediassa, koskettaako sen soitto kuulijaa? Kan-
teleelle on sävelletty paljon musiikkia, jota ylei-
sö ei vielä tunne.
– Ensimmäiset konserttikanteleet suunnitte-
lin 1990-luvun alkuvuosina. Silloin syntyi ensim-
mäinen ammattitasoinen konserttikanteleiden soi-
tinsukupolvi. Syksyllä 1998 minulta tiedusteltiin
modernia kantele-esitystä Kalevala 150 vuot-
–S
33
MAAKUNNAT
2 01 2
