”
Kvartaalitalouden lyhytnäköisyys on aiheuttanut
negatiivisia seurauksia paitsi ympäristölle, myös
taloudelle. Muutosta tähän näyttää olevan vireillä,
mutta edistys tapahtuu hitaasti.
Kilpailukykyinen voi olla
ympäristövastuullinen
Hanna-Leena Pesonen on nähny t
suuren muutoksen liike-elämän ja
ympäristöasioiden välisessä suhtees-
sa.
- Vielä 1990-luvun alussa ensim-
mäisenä kysyttiin aina, kuka maksaa
ylimääräiset kustannukset. Ympäris-
töasioita pidettiin lisärasitteina, joi-
ta laki tai asiakkaat vaativat. Mitään
oman yritystoiminnan kannalta posi-
tiivista niissä ei ollut.
Nyt ympäristötoimet on yhä use-
ammin hyväksytty osaksi yrityksen
toimintaa ja ympäristöasioiden hy-
västä hoidosta saatavat hyödyt tun-
nistetaan.
- Ilmastonmuutoksen merkit ys
ajattelutavalla on toki suuri, onhan
se tämän päivän ehdottomasti tärkein
maailmanlaajuinen ympäristöhaaste.
Yhdessä muiden ympäristöuhkien
kanssa se on muuttanut julkista ilma-
piiriä. Nykyisin poliitikotkin uskal-
tavat arvostella ympäristöasioitaan
huonosti hoitavaa yritystä, vaikka
se toisikin syrjäiselle alueelle työtä
ja rahaa.
Pienet ja isot saman
kysymyksen edessä
Aikaperspektiivillä on suuri merki-
tys ympäristöjohtamisessa. Muutet-
tava asia voi näyttää liian kalliilta,
jos sitä katsotaan vuosikvartaalien
kautta. Pidemmällä välillä esimer-
kiksi energiatehokkuuteen investoin-
ti maksaa itsensä takaisin.
- Pienessä yrityksessä ympäristö
näkökohdat ovat enemmän kiinni
yrittäjän omasta arvomaailmasta,
pörssiyhtiöt taas ovat taloudellisessa
vastuussa osakkeenomistajille, Han-
na-Leena Pesonen toteaa.
- Kvar taalitalouden lyhy tnä-
köisyys on aiheuttanut negatiivisia
seurauksia paitsi ympäristölle, myös
taloudelle. Muutosta tähän näyttää
olevan vireillä, mutta edistys tapah-
tuu hitaasti.
Sattuma toi tieteen pariin
- Kun valmistuin markkinointieko-
nomiksi 1980-luvun lopussa, työs-
kentelin yrityksissä. Vuonna 1995
minut pyydettiin tutkimusprojektiin
yhteen pieneen käytännön tehtä-
vään, hän muistelee.
Akateeminen elämä vei mu-
kanaan. Tutkimusamanuenssin
tehtävistä hän siirtyi vierailevaksi
tutkijaksi Wienin Teknilliseen Kor-
keakouluun ja palasi sieltä Jyväsky-
lään ympäristöjohtamisen lehtoriksi
sekä väitteli vuonna 1999.
Vuonna 2001 hänestä tuli Jy-
väskylän yliopiston ympäristö
johtamisen professori ja vuonna
2009 Aalto-yliopiston ympäristöjoh-
tamisen dosentti.
Kolmivaiheinen pätevöity-
minen asiantuntijaksi
Master’s Degree Programme in Cor-
porate Environmental Management
valmistaa ympäristöjohtamisen asi-
antuntijoita. Maisteriohjelma raken-
tuu kolmeen osaamistavoitteeseen.
- Ensinnä opitaan tunnistamaan
olennaiset yrityksen ympäristövaiku-
tukset. Esimerkiksi tuotteissa elinkaa-
riarviointi on tärkeä työkalu, Hanna-
Leena Pesonen toteaa.
- Toki lihapalan pakkauksen ym-
päristöystävällinen materiaali on pie-
ni hyvä, mutta varsinainen ympä-
ristökuormitus synt yy lihakarjan
kasvatuksessa ja tuotannossa.
- Ja vaikka tuote on pakattu ym
päristövaikutuksiltaan negatiivisem-
paan materiaaliin, se saattaa pitää
tuotteen pitempään tuoreena, jolloin
ruokaa heitetään hukkaan vähemmän.
Toinen tavoite on pyrkiä paranta-
maan ja vähentämään ympäristövai-
kutuksia. Kolmas osaamistavoite on,
miten ympäristötehtävä yhdistetään
myynninedistämiseen, mistä saadaan
resursseja ja miten viestinnällä ediste-
tään tavoitetta.
- Ympäristöaiheisesta kuluttaja
viestinnästä hyvä esimerkki on kän-
nykkä, joka ilmoittaa latauksen täytyt-
tyä, että nyt kannattaa irrottaa töpseli
seinästä.
Maisteriohjelmalla
suuri vetovoima
Maisteriohjelmaan otetaan vuosittain
20 opiskelijaa. Puolet heistä on suoma-
laisia, toinen puoli kaikilta maapallon
mantereilta. Taustat vaihtelevat talous
tieteestä luonnontieteeseen, ympäris-
tötekniikkaan, lakialaan ja yhteiskun-
tatieteeseen. Pohjalla on vähintään
alempi korkeakoulututkinto.
- Kansainvälisyys tuo perspek-
t i i ve jä e r i k u lt t uu r e i s t a ja e r i
tieteenaloilta.Teemme paljon ryhmä-
töitä ja keskustelemme.
- World Resources Institute nos-
ti meidät 1990-luvun lopussa viiden
maailman parhaan yliopiston jouk-
koon ympäristöjohtamisen alalla. Siitä
eteenpäin olemme pärjänneet listauk-
sessa erittäin hyvin, Hanna-Leena Pe-
sonen iloitsee.
l
Schildtin palkinto
Keski-Suomen Kulttuurirahasto
jakaa joka toinen vuosi Schild-
tin palkinnon toiminnasta niillä
elämänaloilla, joihin piirilääkä-
ri Wolmar Schildtin (1810–1893)
toiminnot keskeisimmin kohdis-
tuivat.
31
MAAKUNNAT
2 01 2
