Tavoitteeseen edetään järjestämällä työpajoja, asiantuntija- ja vaikuttajasymposiumeja sekä kaksi yleisöluentosarjaa.
Näiden tutkijoille ja päättäjille suunnattujen symposiumien
sekä suurelle yleisölle kohdistettujen esitelmätilaisuuksien
kautta pyritään herättämään keskustelua oikeudenmukaisuuden asemasta ihmisten arkiajattelussa ja poliittisessa
päätöksenteossa. Teeman käsittely jatkuu vielä hankkeen
päätteeksi ilmestyvässä luentoihin perustuvassa kirjassa.
Hanketta johtaa professori
Matti Häyry
Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulusta.
Geenit & yhteiskunta
Moderni geenitutkimus vaikuttaa paraikaa käsityksiimme biologisen perimämme ja ympäristön vuorovaikutussuhteiden merkityksestä. Ihmisen perimän genomitason
informaatio voidaan määrittää muutamassa päivässä. Ge-
nomitietomme varastointi henkilökohtaiselle geenitietopankkitilille mahdollistaisi tiedon käytön terveytemme
vaalimiseen elinkaaremme aikana. Tietopankin kautta genomimme muutoksia voitaisiin verrata elämämme alkuvaiheen perimään. Voimmetätä kautta löytää yhä selkeämpiä
syy-seuraussuhteita sairauksiemme syntyyn ja toisaalta
uusia keinoja niiden hoitoon. Geenejä voidaan tänäänmyös
korjata henkilöperäisissä kantasoluissa hyvin tarkasti niin,
että vain sairauteen liittyvä yhden geenin muutos parannetaan pysyvästi.
Biolääketiede on tärkeässä murrosvaiheessa. Yhteiskunnan kannalta geenitieto voi sekä avata oleellisia mahdollisuuksia edistää lääketiedettä ja luoda kustannustehokkuutta että tarjota oleellisia uusia bioekonomisia
kaupallistamismahdollisuuksia. Genomitiedon lisääntyminen on nk. henkilökohtaisen lääketieteen kehityksen
edellytys. Tieto voi tarjota jatkossa keinoja terveyden omakohtaiseen seurantaan langattomien terveysmonitorointitekniikoiden avulla. Koska geenien ajatellaan olevan keskeinen ”elämää ohjaava hardware”, geenitietoon ja sen
soveltamiseen yhteiskunnassa liittyy perustavaa laatua
olevia kysymyksiä. Lääketieteen lisäksi genomitiedon tuotossa ja sen soveltamisessa onmm. tietoteknisiä, lainopillisia, yksilösuojaan liittyviä, eettisiä, yhteiskunnallisia, kulttuurillisia, kaupallisia ja uskonnollisia kysymyksiä.
Hankkeen toivotaan tuovan tärkeän lisän sekä akateemiseen että yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten
geenitutkimusta olisi hyvä suunnata ja millaisia mahdollisuuksia geenitietomme tarjoaa meille sekä yksilöllisellä
että yhteiskunnan tasolla. Miten varmistamme mm. tietoteknisesti sen, että perimätietoamme ei “biohakkeroida”
ilman omaa tahtoamme? Missä ja milloin geenitietoamme
voi hyödyntää? Miten laajasti geenitietoa ja tieteen tarjoamia teknisiä keinoja onmielekästä soveltaa yhteiskunnassa elinkaaremme eri vaiheissa hyvän elämän edistämiseksi?
Hankkeen vastaavana johtajana toimii BCO-tohtoriohjelman johtaja, prof.
Seppo Vainio
(OY).
KUVA Thinkstock
w
Yksinäisyydestä on tullut merkittävä
yhteiskuntapoliittinen kysymys.
11
