Suomen Kulttuurirahasto jakoi vuoden 2011 apurahat ja palkinnot, yhteensä 20,3 miljoonaa euroa, vuosijuhlassaan 27.2. Finlandia-talolla.

Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista myönnettiin akatemiaprofessori Kari Astalalle matemaattisista läpimurroista, tieteen luovasta soveltamisesta, lastenpsykiatri Raisa Cacciatorelle sanavalmiille kasvattajalle, lasten ja nuorten rohkealle puolustajalle ja sarjakuvataiteilija, graafikko Ville Tietäväiselle taiteellisesta rohkeudesta, ihmisyyden puolustamisesta. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.

Vuosijuhlaan osallistui myös Karjalan tasavallan kulttuuriministeri Jelena Bogdanova.

Pienten vähemmistökielten elvytys harppaa eteenpäin

Kulttuurirahaston hankkeet suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten pelastamiseksi ovat edistyneet merkittävästi. Opetus- ja kulttuuriministeriön otettua vuoden alusta täyden vastuun kielipesistä voidaan Inarin kunnassa avata 14.3. jo kolmas inarinsaamen kielipesä päivähoitoikäisille lapsille. Karjalan tasavallassa Kulttuurirahasto on selvittänyt opetusviranomaisten kanssa karjalankielisen päivähoidon käynnistämistä useissa Aunuksen Karjalan kylissä. Kulttuurirahasto on rahoittanut suomalais-ugrilaisten kielten elvytystä viiden vuoden aikana lähes 3 miljoonalla eurolla. Lisätietoa hankkeesta täältä.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus käynnistyy 16 kunnassa

Kulttuurirahasto julkisti edellisessä vuosijuhlassaan Osallisena Suomessa -suurhankkeen, johon on nyt valittu mukaan 10 kokeiluhanketta eri puolilta Suomea. Kolmen vuoden aikana tehostetaan erityisesti suomen tai ruotsin kielen opetusta, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta sekä työllistymistä ja työelämään osallistumista tukevaa opetusta. Tavoitteena on saada aikaan uusi valtakunnallinen malli maahanmuuttajien kotoutumiseen. Hanke on käynnistetty sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeino-ministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella. Kokonaiskustannukset ovat lähes 10 miljoonaa euroa, mistä säätiöt rahoittavat noin puolet.
Käynnistämistilaisuus ja paneeli järjestetään 28.2.

Nuorisohanke Myrsky saamassa jatkajan

Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisen suurhankkeen Myrskyn rahoitus on päättynyt. Onnistuneelle hankkeelle ja toimintamallille on aktiivisesti etsitty jatkajaa Kulttuurirahaston ulkopuolelta. Myrsky onkin saamassa uuden kodin, joka julkistetaan maaliskuun kuluessa.

Nuorisohankkeen lähtökohtana on ollut näkemys taiteen voimaannuttavasta vaikutuksesta nuoren elämässä. Toiminnan tukena ovat olleet ammattitaiteilijat. Valtakunnallisen hankkeen aikana on rahoitettu lähes 5 miljoonalla eurolla noin sataa taidehanketta ympäri Suomen. Aktiivisesti mukana on ollut yli 14.000 nuorta. Monet Myrskyn osahankkeista jatkuvat edelleen.

Myrskyn tuloksia on seurattu mittavalla tutkimushankkeella Nuoret taiteen tekijöinä. Nuorisotutkimusverkoston toteuttaman tutkimuksen loppuraportti julkaistaan toukokuussa 2011.

Suuria, vähintään 50 000 apurahoja 2 miljoonalla 22 kappaletta

Apurahoja myönnettiin 20,3 miljoonalla eurolla runsaat 1.000, mikä pysytteli viime vuoden tasolla. Apurahan sai 14 % hakijoista. Lisäksi 17 maakuntarahastoa jakavat kevään kuluessa yhteensä yli 9 miljoonaa.

Suurimmat yksittäiset apurahat myönnettiin kolmelle mittavalle hankkeelle, kullekin 100.000 euroa. Prof. Jussi Niemi tutkii ja analysoi kielitieteen menetelmin suomalaisten skitsofreenien puheen tuottamista ja kielenkäyttöä. On todettu, että skitsofreniapotilailla on taipumus mm. käyttää sanoja ja ilmaisuja, jotka näyttävät olevan asiayhteyteen kuulumattomia. Perustutkimuksen avulla kehitetään suomenkielisille skitsofreniapotilaille soveltuvia kliinisiä työkaluja.

Viulisti Minna Pensolan Voimakolmio-projektin tarkoituksena on kehittää kuulijoiden, muusikoiden ja säveltäjien välistä vuorovaikutusta järjestämällä monipuolisia ja epämuodollisia konserttitapahtumia eri puolilla Suomea. Projekti on käynnistetty jo edellisvuoden apurahan turvin toteuttamalla "Soitto kotiin" -hanke, jossa maamme eturivin muusikot soittivat pääkaupunkiseudun kodeissa viime kesänä.

Prof. Jussi Taavitsainen sai apurahan Turun tuomiokirkon keskiaikaisia pyhäinjäännöksiä koskevaan poikkitieteiseen tutkimukseen. Projektin päämääränä on nykyaikaisin menetelmin saada uutta tietoa 1920-luvulla löydettyjen reliikkien alkuperästä, ajoituksesta, laadusta, vainajien etnisestä taustasta, sairauksista jne.

75.000 euron apurahan sai kaksi hanketta. Kassandra ry sai tukea Suomen sisäisen kansainvälisyyden vahvistamiseen teatteritoiminnassa. Kassandra jatkaa jo kymmenvuotista taidetyötä uus- ja kantasuoma-
laisten taiteilijoiden välillä järjestämällä mm. taidetyöpajoja, teatteri-, tanssi- ja musiikkiesityksiä.

Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:lle myönnettiin apuraha kansainvälisen teatteritoiminnan projektiin, jonka tarkoituksena on luoda uusia väyliä kansainvälistymiseen. Stage-festivaalin tavoitteena on tuottaa teatterivierailuja eurooppalaisista teatterikaupungeista sekä olla uusien teatteriin liittyvien virtausten, tekijöiden, tuottajien ja yleisön kohtaamispaikka ja suuren yleisön festivaali.

Palkinnot matemaatikolle, lastenpsykiatrille ja sarjakuvataiteilijalle

Akatemiaprofessori Kari Astala (s.1953) opiskeli matematiikkaa Helsingin yliopistossa, josta valmistui filosofian tohtoriksi v. 1980. Väitöskirja käsitteli funktioavaruuksia, kompaktisuutta ja geometriaa. Astalan kansainvälinen ura rakentui Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Espanjassa, Saksassa ja Uudessa Seelannissa. Se kiertyi matemaattisen analyysin osa-alueeseen, kvasikonformikuvauksiin, mikä on pitkään ollut Suomen matematiikan vahvimpia ja perinteikkäimpiä tutkimuskohteita.

Kari Astalan työ on johtanut näyttäviin läpimurtoihin matematiikan tutkimuksessa. Vuonna 1994 hän ratkaisi pitkään avoimena olleen keskeisen ongelman, niin sanotun Gehringin ja Reichin konjektuurin, soveltamalla luovasti dynaamisten systeemien teoriaa kvasikonformikuvauksiin. Toinen kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 2002, jolloin Astala oli mukana ratkaisemassa niin kutsuttua Calderónin ongelmaa. Kari Astalan työ sivuaa myös matematiikan sovelluksia ja fysiikan ideoita uusiksi ilmiöiksi. Esimerkkejä näistä ovat lääketieteen kuvantamismenetelmät ja vaikkapa vähitellen todeksi muuttuva Harry Potterin näkymättömyysviitta.

Kari Astala siirtyi Jyväskylän yliopistosta Helsingin yliopistoon vuonna 2002. Vuodesta 2006 hän on toiminut akatemiaprofessorina "Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka" -nimisessä Suomen Akatemian huippuyksikössä.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, tietokirjailija Raisa cacciatore (s.1956) valmistui lääkäriksi 1985 Helsingin yliopistosta ja erikoistui lastenpsykiatriksi v. 1998. Yli 20 vuotta hän on työskennellyt erityishaasteellisten, kroonisesti sairaitten ja sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa Auroran sairaalan ja Folkhälsanin nuorisopoliklinikoilla, HYKSin nuorisovastaanotolla ja Väestöliiton seksuaaliterveysklinikassa.

Raisa Cacciatore on laaja-alainen ja sanavalmis tietokirjailija. Hän on tehnyt tieteellisistä teorioista konkreettisilla esimerkeillä helposti ymmärrettäviä. Lasten ja nuorten seksuaalisuuden suojaaminen, rakentava ja järkevä aggressiokasvatus, lapsuuden kehitysvaiheita seuraava itsetunnon tukeminen, poikien hyvinvointi ja varhainen vuorovaikutus ovat olleet hänelle tärkeitä. Hän on kyennyt muokkaamaan monitieteistä, ennen muuta lääketieteellistä tutkimustietoa käyttökelpoiseksi pääomaksi vanhemmille, kasvattajille, ammattilaisille ja päättäjille. Lisäksi hän on kehittänyt menetelmiä ja materiaaleja lasten ja nuorten aggressio- ja seksuaalikasvatuksen tueksi.

Hän on myös ahkera luennoitsija koulujan vanhempainilloissa sekä tekee mediatyötä televisiossa, radiossa ja lehdissä.

Sarjakuvataiteilija, graafinen suunnittelija ja kuvittaja Ville Tietäväinen (s.1970) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta v. 2000. Jo opiskeluvuosina hän ryhtyi tekemään graafista suunnittelutyötä ja lehtikuvituksia. Hän on saanut lukuisia palkintoja mm. Helsingin Sanomiin ja sen kuukausiliitteeseen tekemistään taidokkaista kuvituksista. Hänet tunnetaan myös erinomaisena kirjojen visuaalisen asun suunnittelijana.

Tietäväinen on ottanut sarjakuvataiteessaan pienten ihmisten kohtaloiden kautta esille suuria kysymyksiä. Hänen edellinen sarjakuva-albuminsa Linnut ja meret ilmestyi suomeksi vuonna 2003 ja ranskaksi 2005. Se sijoittui Hongkongiin ja kertoi toisiinsa risteävät tarinat kiinalaisesta nuoresta parista suvun ikeen alla ja vietnamilaisesta pakolaisperheestä viranomaissysteemin kourissa.

Ville Tietäväisen ensi syyskuussa ilmestyvää sarjakuvateosta Näkymättömät kädet voidaan kutsua graafiseksi romaaniksi. Se on 216-sivuinen, noin 1.500 kuvaa ja 70 henkilöhahmoa sisältävä viiden vuoden suurtyö, ainutlaatuinen sarjakuvataiteen maailmassa. Tarina kertoo maahanmuutosta, ihmisten eriarvoisuudesta ja epäinhimillisistä oloista Etelä-Espanjan kasvihuoneplantaaseilla. Päähenkilönä on marokkolainen Rashid, joka etsii luvattomana parempaa elämää perheelleen. Tapahtumat perustuvat Tietäväisen perusteelliseen taustatyöhön: hänen tutkimus- ja haastattelumatkoihinsa Pohjois-Afrikassa ja Espanjassa sekä lukemattomiin kirjallisiin ja visuaalisiin lähteisiin.

Tietäväinen kertoo tarinansa yksilön näkökulmasta ja asettuu heikomman puolelle. Tietäväisen vuosien ajan kärsivällisesti työstämä sarjakuva on osoitus siitä, miten yksittäinen taiteilija voi ennen massamediaa olla tuntosarvet herkkinä koko Eurooppaa tänä päivänä koskettaville asioille.

Frigg-yhtye aloitti vuosijuhlan vauhdikkaalla potpurilla. Kuva: Heikki Tuuli