Teksti: Timo Mäki-Ullakko

Suomea ravistelevat isot muutokset. Miten meidän kulttuurimme on valmistautunut muutoksiin? Osaammeko elää muutosten kanssa? Digitalisaation ja teknologian murros, suomalaisten vanhentuminen ja iso maahanmuuton tarve, hyvinvointiin pohjautuvan yhteiskunnan jatko, kestävän maailman jättäminen lapsillemme, uuden sukupolven arvot ja erilaiset odotukset tulevaisuudesta jne. Minusta tuntuu, että tällä hetkellä ovat käynnissä oman elinaikani suurimmat muutosvoimat.

Opetushallitus määrittelee kulttuurin hyvin. Kulttuurin käsitettä käytetään tarkoittamaan kaikkea sitä, mitä ihmisyhteisöt siirtävät jälkeläisilleen. Unescon julistuksessa kulttuuri ymmärretään tässä merkityksessä.  Tällainen laaja kulttuurin käsite sisältää kaikenlaiset tiedot, taidot ja tavat sekä arvot ja normit, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.

Mitä kulttuurilla on tekemistä muutosvoimien kanssa? Paljonkin. Yritysmaailmassa on tapana sanoa, että kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Kulttuuri on salainen resepti, joka saa ihmiset parhaimmillaan innostuneesti mukaan ja tekemään asioita yhteiseen suuntaan. Toinen sanonta kertoo, että ihmiset eivät irtisanoudu yrityksistä, he eroavat kulttuureista. Kulttuuri on siis todellinen voima, joka liikuttaa meitä. Erilaiset strategiat, olivatpa ne yritysten strategioita tai valtioiden strategioita, kuihtuvat, jos niiden tueksi ei ole hyvin keskusteltua kulttuuria. Et voi yritysjohtajana määrätä henkilökuntaasi hyvään asiakaspalveluun, yrityksen kulttuuri joko antaa innostuksen ja rohkeuden hyvään asiakaspalveluun tai se tukahduttaa sen. Minusta Suomen kulttuuri ei ole kypsä vastaamaan noihin muutosvoimiin. Lopputuloksena on ongelmia, kun kypsä kulttuuri luo ratkaisuja.

Minkälainen kulttuuri on muutosta tukeva kulttuuri? Intohimoinen, rohkeutta luova ja tavoitteellinen.

Jos emme pysty sytyttämään ihmisissä yhteisen päämäärän tekemisen eteen intohimoa, lopputuloksena on tyytymättömyys ja eksyminen.

Jos emme pysty kannustamaan ihmisiä rohkeuteen, lopputuloksena on hidas eteneminen ja pysähtyneisyys.

Jos meillä ei ole Suomessa yhteistä tavoitetta hyvinvointiyhteiskunnallemme, lopputuloksena on tehottomuus.

Olen käytännössä testannut 3000 henkilön yrityksessä kulttuurin muuttamisen. Tavoitteena oli, että kulttuuri tukisi paremmin yrityksen pärjäämistä kovassa kilpailussa. Nuo kolme oppimaani maagista sanaa toimivat.

Mitä Suomen Kulttuurirahasto voisi tehdä auttaakseen Suomea selviytymään mainituista haasteista? Voisimme vahvemmin ottaa käsittelyyn Suomen kulttuuria muuttavia tulevaisuuden teemoja, joita alussa luettelin. Suomen väestön vanhentumista auttava, riittävän suuri maahanmuutto on Suomen hyvinvoinnille aivan kynnyskysymys. Siinä yksi hyvä teema. Intohimoa meiltä löytyy aika hyvin. Rohkeutta voisi olla muutama annos lisää. Ja tavoitteellisuutta on harvoin liikaa.