Teksti: Mariitta Hämäläinen
Kuvat: Anu Kovalainen

Päivätyössään Ramona Grönstrand työskentelee hankekoordinaattorina Kajaanin kaupungin perusopetuksen hallinnossa. Hän on myös Pohjois-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan jäsen. Grönstrand on myös toiminut kauan paikallisessa Kajaanin kaupungin romanityöryhmässä. Luottamustehtävä Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenenä tarjoaa Grönstrandille uuden valtakunnallisen vaikuttamisen kanavan.

Millaisia asioita haluat ajaa johtokunnassa?

Olen puhunut ja toiminut aina aktiivisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Näitä arvoja edustan myös Kannatusyhdistyksen johtokunnassa, jonka jäsenyyden koen kunniatehtävänä. Toivon, että voin rikkoa valkoisuusnormia ja että moninaisuus avaa uudenlaisia näkökulmia Kulttuurirahastonkin toimintaan. Haluaisin tehdä näkyväksi tavallisen ihmisen arkea, jota itse arvostan suuresti. Oma elämäni ja arkeni ei ole aina ollut helppoa. Tiedän, mitä on elämän nurja puoli.

Tutustuin ensimmäistä kertaa Kulttuurirahastoon, kun haimme ja saimme sieltä rahoitusta vuonna 2022 RomForum-esitykseen Kajaaniin. Se käsitteli osallistavan teatterin keinoin moninaisuuden kohtaamista työelämässä. Olin yksi taustaksi kerätyn haastatteluaineiston koostajista sekä keskeisessä roolissa hankkeessa sen alusta loppuun.

Kulttuuri kuuluu kaikille. Taide lisää hyvinvointia ja tarjoaa sisältöä vapaa-aikaan myös heikommassa asemassa oleville.

Mitä uutta on näkyvissä hankekoordinaattorin työmaisemassa?

Suunnitteilla on laaja ryhmähanke, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi. Kajaanin kaupunki on mukana omalla Meidän Aika -osahankkeellaan. Sen teema on yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja huono-osaisuuden torjunta. Tavoitteena on vahvistaa hyviä väestösuhteita, yhdenvertaisuutta, väestöryhmien osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Mikäli tämä ESR-hanke toteutuu, aloitan siinä projektipäällikkönä.

Olen työskennellyt aiemminkin Euroopan sosiaalirahaston tukemissa hankkeissa, esimerkiksi vuonna 2016 toteutetussa Kainuun romanihankkeessa, joka tähtäsi romanien koulutuksen ja työllisyyden parantamiseen.

Romaneja on asunut Suomessa 1500-luvulta asti. Millainen on romanikulttuurin tila nyt?

Suomen romanikulttuurin peruspilarit ovat pysyneet pääosin entisellään, mutta tapoihin on tullut uusia vivahteita. Osa niistä on toivottuja, osa ei. Koemme edelleen arjessa paljon syrjintää esimerkiksi työnhaussa.

Romanikulttuuri on yhteisön sisällä vahva ja samalla ympäristön muuttuessa hyvin joustava. Se on kuitenkin uhanalainen vähemmistökulttuuri. Kulttuurirahasto on päättänyt tukea Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja romanikulttuuria jopa miljoonalla eurolla vuosien 2023–2030 aikana. Se on hieno päätös.

Kulttuurin tukijoukot -juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka antavat panoksensa tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi toimimalla Suomen Kulttuurirahaston luottamushenkilöinä tai työntekijöinä.