S
äätiöiden ja rahastojen neuvot-
telukunta ry teki keväällä 2011
Kulttuurirahaston aloitteesta sel-
vityksen, jonka pohjalta 17 suomalais-
ta säätiötä perusti kaikille tieteenaloil-
le avoimen Säätiöiden professoripoolin.
Hankkeen taustalla on huoli siitä, että
professoreilla on yhä vähemmän aikaa
tutkimukseen hallinnollisen taakan li-
sääntyessä.
Professoriliiton puheenjohtaja
Maa-
rit Valo
kertoo uuden yliopistolain ja
organisaatiouudistusten aiheuttaneen
sen, että johtaminen vie entistä enem-
män aikaa.
- Professoreiden tulee yliopistolain
mukaan harjoittaa tieteellistä tutki-
mustyötä, mutta he kokevat, ettei tut-
kimukselle jää riittävästi aikaa. Tutki-
mus vaatisi keskittymistä, mutta harva
pystyy syventymään tutkimusaineis-
ton analyysiin tai artikkelin kirjoitta-
miseen, jos on yksi tunti käytettävissä
seminaarin ja palaverin välissä. Monet
professoreista siirtävätkin tutkimus-
tehtäviä ja tieteellistä kirjoittamista ai-
na vain tuonnemmaksi.
- Professoripoolin apurahassa ei
ole kyse ”vapaajaksosta” tai ”sapatti-
vapaasta”, vaan paneutumisesta tutki-
mustyöhön ja tieteelliseen kirjoittami-
seen, Valo painottaa.
Professoripoolin kautta myönne-
tään apurahoja lukuvuoden kestävän
tutkimusjakson rahoittamiseen yhdessä
yliopiston kanssa. Tutkimusjakson ai-
kana yliopisto maksaa 55 % professorin
bruttopalkasta, ja säätiöiden myöntämä
25 000 euron apuraha kattaa nettopal-
kan vähennyksen.
Professoripoolin koordinaattorin
Mikko-Olavi Seppälän
mukaan haku-
paine professorikentän keskuudessa on
melkoinen.
- Etukäteen hakijoiden määrää on
vaikea lähteä arvuuttelemaan, mutta
yliopistoillakaan ei pitäisi olla esteitä
myöntää professoreille tutkimusvapaa-
ta, sillä säätiöiden tuen avulla niillä on
mahdollisuus säästää 45 % tutkimus-
vapaalla olevan professorin palkkakus-
tannuksista, toteaa Seppälä.
Poolin merkitys
professoreille ja suomalai-
selle tutkimukselle on suuri
Professoripoolin apurahaa voi hakea
suomalaisessa yliopistossa vakinaises-
ti työskentelevä professori, jonka yli-
opisto sitoutuu vapauttamaan hallin-
nosta ja opetuksesta lukuvuoden ajaksi.
Poolin mahdollistama tuki edesauttaa
myös nuorempien tutkijoiden pätevöi-
tymistä, sillä he saavat arvokasta koke-
musta professoreiden sijaisina.
- Professoripoolissa on kyse Suo-
messa ennen kokemattoman laajasta
säätiöiden välisestä yhteistyöstä, sanoo
Mikko-Olavi Seppälä ja toteaa, että sää-
tiöiden yhteisenä päämääränä on hank-
keen avulla vapauttaa parhaat suoma-
laiset tutkijat tekemään tutkimustyötä.
Suomalaisen tutkimuksen laadun
kannalta professoripooli onkin erit-
täin tärkeä ja tervetullut hanke, sillä
sen avulla yliopistot voivat seuraavan
kolmen vuoden aikana vapauttaa lähes
300 professoria tutkimukseen.
- Professoripooli on perustettu kol-
men vuoden määräaikaisena hankkee-
na, ja sen tavoitteena on kannustaa
yliopistoja luomaan oma, toimiva tut-
kimuskausijärjestelmä professoreille,
Seppälä painottaa.
Myös Valo sanoo toivovansa, että
professoripooli herättää yliopistot saat-
tamaan professoreiden tutkimusmah-
dollisuudet kuntoon.
- Asemansa, osaamisensa ja vas-
tuunsa takia professorit ovat yliopisto-
jen keskeinen henkilöstöryhmä, jonka
menestymisestä yliopistojen kannat-
taa pitää huolta. Professoripoolin tut-
kimusjakso voi merkitä professorille
ehkä kauankin odotettua syventymis-
tä tutkimustyöhön vapaana opetus- ja
hallintotyöstä, arvelee Valo toiveikkaa-
na siitä, että uusi mahdollisuus otetaan
professoreiden keskuudessa innokkaas-
ti vastaan.
l
Ensimmäistä kertaa poolin
apurahoja voi hakea
15.12.2011 – 13.1.2012.
TEKSTI Anna Bui
Professorit vapaalle
-
suomalainen tutkimus uuteen nousuun
9
