Hankkeet

Kulttuurirahasto on käyttänyt viime vuosina yhä enemmän varoja hankkeisiin, jotka se on itse käynnistänyt mutta jotka toteutetaan yhteistyössä muiden kanssa. Oman kulttuuritoiminnan yleisperiaate on, että Rahasto tarttuu vain niihin kohteisiin, joita muut eivät riittävästi edistä. Rahaston rooli on olla mukana käynnistämässä toimintaa, mutta vetäytyä sivuun siinä vaiheessa, kun jokin muu taho on ottanut aloitteen hoidettavakseen.

Muiden ratkaisuihin vaikuttaminen moninkertaistaa oman kulttuuritoiminnan tehon. Kaikkein suurin vaikutus on silloin, kun Kulttuurirahaston aloite vaikuttaa julkisen vallan toimiin. Ideat hankkeisiin saadaan Rahaston hallitukselta, maakuntarahastoista, toimiston sisältä tai ulkopuolisilta tahoilta.

Toiminnan neljä painopistettä

Omassa kulttuuritoiminnassa Rahastolla on neljä painopistettä: vastuu kansallisesta ja yhteiskunnallisesta eheydestä, lasten ja nuorten kulttuuriharrastus, kulttuurin nostaminen marginaalista yhteiskunnan ytimeen, ja uhanalaisen kulttuuripääoman vaaliminen. Painopisteisiin liittyviä hankkeita etsitään ja suositaan, mutta ne eivät sulje pois muita aloitteita. Maakuntarahastot voivat määritellä omia maakunnallisia painopisteitä. Rahaston tavoitteena on kulttuuri, jota tehdään kunnianhimoisesti ja ammattitaitoisesti.

Suurimpia hankkeita valmistellaan huolellisesti, jopa pari vuotta. Näistä esimerkkeinä ovat vuonna 2014 julkistettu Koko Suomi leikkii, 2016 julkistettu Taidetestaajat ja vuonna 2017 julkistettu Lukuklaani. Rahastolla on kuitenkin valmius tarttua uusiin asioihin myös nopeasti, jos kohde kaipaa pikaista rahoitusta.

Pysyvästi Kulttuurirahasto ylläpitää kahta kulttuuri-instituutiota, Taidekoti Kirpilää sekä Kansainvälistä Mirjam Helin -laulukilpailua. Keskusrahaston soitinkokoelmasta luovutetaan soittimia määräajaksi nuorten lahjakkaiden muusikoiden käyttöön.