Suomen Kulttuurirahasto ja ajatuspaja e2 julkaisevat vuoden 2018 aikana neljä tutkimusraporttia liittyen suomalaisten identiteetteihin. Ensimmäinen, maaliskuussa 2018 julkaistu raportti keskittyi siihen, mistä suomalaisten identiteetit muodostuvat ja  toinen, kesäkuussa 2018 julkaistu, selvitti onko Suomi niin jyrkästi jakautunut kuin julkisuudesta voisi päätellä.

 

Yhteiskunnallisista erimielisyyksistä huolimatta suomalaiset ovat pohjimmiltaan varsin samanlaisia. Maaseudun keski-ikäisiä duunarimiehiä ja kaupunkien nuoria korkeakoulutettuja naisia yhdistää moni asia. Suomalaisten identiteettien samanlaisuus peittyy usein repivän julkisen keskustelun alle.

Suomalaiset kokevat eriarvoistumisen suurimmaksi huolenaiheeksi. Myös jatkuvat erimielisyydet politiikassa ja sen ulkopuolella sekä maahanmuuttoasiat koetaan suomalaisia erotteleviksi tekijöiksi. Lisäksi median ja tutkijoiden motiivit julkisuudessa askarruttavat ihmisiä.

Suomalaisia yhdistäviä tekijöitä on paljon, ja väestöryhmien väliset erot ovat monelta osin varsin pieniä. Esimerkiksi kansallistunne koetaan laajasti myönteiseksi.

Suomalaiset identiteeteiltään yllättävän samanlaisia

Perhe, ystävät, työ ja koulutus luovat perustan suomalaisten identiteeteille. Nämä kaikki ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista, ja niiden merkityksen sivuuttaa vain muutama prosentti.

Suomalaiset samastuvat vahvasti kotikuntaansa, mutta myös pohjoismaisuus ja eurooppalaisuus koetaan identiteetin kannalta tärkeiksi. Kotipaikkaan kiinnittyminen ja kansainvälisyys eivät ole ristiriidassa keskenään.

Maakuntien merkitys on yllättävän suuri myös nuorille. Alle 30-vuotiaista 62 prosenttia pitää nykyistä asuinmaakuntaansa identiteettinsä kannalta tärkeänä, yli 60-vuotiaissa osuus on 71 prosenttia. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille alueelliset identiteetit ovat vähiten tärkeitä: he erottuvat maailmankansalaisuudellaan. 

Poliittinen kanta korostuu vasemmistoliiton kannattajilla

Suomalaisten identiteettiin liittyvät erot ovat kokonaisuutena melko vähäisiä, mutta painotuseroja on. Ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa enemmistö arvioi yhteiskuntaluokan tärkeäksi identiteettinsä kannalta. Luokan merkitys on vähäisempi keskiluokkaan tai työväenluokkaan samastuvien joukossa. Yliopistokoulutetut korostavat muita selkeästi enemmän koulutusta identiteetissään.

Suomalaisista kolmannes pitää poliittista kantaa tärkeänä identiteettinsä kannalta. Puoluekohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Vasemmistoliiton kannattajista yli 60 prosenttia pitää poliittista kantaa identiteetilleen erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Kaikkein vähiten poliittista kantaansa korostavat sinisten (29%) kannattajat.

Kansallistunne yhdistää erilaisia suomalaisia

Suomalaisista 83 prosenttia pitää kansallistunnetta enemmän myönteisenä kuin kielteisenä asiana. Myös voimakkaasti itsensä eurooppalaisiksi mieltävistä yli 80 prosenttia ajattelee näin. Kansallistunnetta pidetään myönteisenä asiana kaikissa väestöryhmissä, riippumatta esimerkiksi suhtautumisesta turvapaikanhakijoihin tai ylipäätään ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin. Kansallistunteeseen nihkeästi suhtautuvia on eniten vihreissä ja vasemmistoliitossa, mutta näidenkin puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu suopesti kansallistunteeseen.

Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakaa mielipiteitä enemmän. Kansalaisista 32 prosenttia arvioi, että turvapaikanhakijat ovat liian hyvässä asemassa, ja 43 prosenttia arvioi heidän olevan liian huonossa asemassa.

Median yksipuolisuus ja tutkijoiden motiivit askarruttavat

Kansalaiset arvioivat kriittisesti perinteistä mediaa. Lähes puolet vastaajista kokee median tuottavan yksipuolista tietoa ja yli puolet kokee sen liioittelevan mielipide-eroja. Myös tutkijoiden tarkoitusperiä epäillään. Enemmistö ajattelee, että monet tutkijat ajavat julkisuudessa omia arvolatautuneita päämääriään. Kriittisimpiä ovat arvokonservatiivit sekä perus- tai ammattikoulun käyneet. Kuitenkin lähes puolet myös korkeasti koulutetuista arvioi tutkijoilla olevan julkisissa kannanotoissaan poliittisia vaikuttimia.

Huoli pätkätyöntekijöistä

Peräti 84 prosenttia suomalaisista arvioi pätkätyöntekijöiden olevan heikossa asemassa. Heidän koetaan olevan jopa heikommassa asemassa kuin työttömien. Enemmistön mielestä sekä työntekijöillä että yrittäjillä menee sen sijaan mukavasti. Perussuomalaisten kannattajat kantavat huolta työntekijöistä enemmän kuin sosialidemokraatit ja yrittäjistä enemmän kuin kokoomuksen kannattajat.

Kansalaiset ovat pikemmin säilyttäjiä kuin kiihdyttäjiä suhtautumisessaan kaupungistumiskehitykseen. Ainoastaan 16 prosenttia katsoo, että julkisen vallan tulisi vauhdittaa kaupungistumista.