Suomen Kulttuurirahaston teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin, millaisesta taiteesta suomalaiset ovat kaikkein vaikuttuneimpia. Listan kärkeen nousee joukko kansallisia klassikoita.

Taiteilijoiden tunteminen on yhteydessä ikään ja koulutustasoon, mutta monia taiteilijoita arvostavat yhtä lailla suuri yleisö kuin kulttuurin suurkuluttajatkin.

Yhteensä yli 8000 vastaajaa tavoittaneen tutkimuksen toteutti TNS Gallup. Vastaajien tuli arvioida 32 ennalta nimettyä suomalaista taiteilijaa sen mukaan, missä määrin he ovat vaikuttuneita näiden työstä ja teoksista. Jokaista taiteilijaa arvioitiin kuusiportaisella asteikolla, jossa yksi vaihtoehto oli, ettei tunne taiteilijan tuotantoa lainkaan. Tutkimukseen valitut taiteilijat edustavat luovaa sävel-, kuva- ja sanataidetta viimeisen sadan vuoden ajalta.

”Listalta puuttuu paljon merkittäviä taiteilijoita. Ensisijaisena tarkoituksena ei ollutkaan laittaa taiteilijoita paremmuusjärjestykseen vaan selvittää, miten hyvin suomalaiset tuntevat eri taidemuotoja eri ajoilta ja mitä he näistä ajattelevat. Nimien kautta vastaajien on helpompi ottaa kantaa henkilöiden edustamiin tyylisuuntiin kuin jos ne olisi yritetty kuvata sanallisesti”, Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava sanoo.

Valtaosa suomalaisista ilmoittaa olevansa vaikuttunut taiteilijoista, jotka kuuluvat kansallisten klassikkojen ryhmään. Tällaisia taiteilijoita ovat Jean Sibelius, Tove Jansson, Väinö Linna, Eino Leino, Mika Waltari, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Oskar Merikanto – ja Juice Leskinen.

Monet arvostetut nykytaiteen edustajat jäävät vaikuttavuuslistan tyveen, mm. Henriikka Tavi, Eija-Liisa Ahtila, Magnus Lindberg, Elina Brotherus ja Pekka Jylhä. Osittain syynä on näiden taiteenalojen ohut kosketuspinta yleisöön ja siten heikko tunnettuus. Heidänkin tuotannostaan on silti vaikuttunut yli 100 000 suomalaista.

Taiteilijoiden tunteminen on yhteydessä ikään ja koulutustasoon: pääsääntöisesti tunteminen lisääntyy iän myötä, ja akateemisesti koulutetut ovat parhaiten perillä eri taiteilijoista. Tiettyjen taiteilijoiden tuotanto tunnetaan kuitenkin iästä tai koulutuksesta riippumatta. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Jean Sibelius, Väinö Linna, Sofi Oksanen, Juice Leskinen ja Ville Valo.

Arvostuseroja mm. sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan

Aktiivisiksi luokiteltavat kulttuurin kuluttajat arvostavat lähes kaikkia taiteilijoita enemmän kuin passiiviset kuluttajat. Tämä pätee sekä suuren että pienen yleisön tyylisuuntiin.

”Aktiiviharrastajien ryhmä vain on lähes kaikesta innostuneempi”, Arjava kommentoi. ”Yksittäisten ihmisten arvostukset tietenkin voivat vaihdella paljon, mutta sellaista tyylisuuntaa ei löytynyt, jota suuri enemmistö ihailisi ja harrastajien ydinjoukko systemaattisesti väheksyisi.”

Naiset ovat miehiä tuntuvasti vaikuttuneempia etenkin Tove Janssonista, Sofi Oksasesta, Aale Tynnistä, Helene Schjerfbeckistä ja Laila Hirvisaaresta. Miehiin ovat puolestaan vaikuttaneet enemmän Kalle Päätalo, Väinö Linna ja Ilkka Remes.

Nuoret tuntevat taiteilijoita keskimääräistä heikommin. Monien koko kansan keskuudessa tunnettujen taiteilijoiden tuotanto (Katri Helena, Laila Hirvisaari, Juhani Palmu, Oskar Merikanto) osoittautuu lähes joka toiselle nuorelle mahdottomaksi arvioida. Toisaalta kuitenkin peräti neljännes nuorista on vaikuttunut esimerkiksi Oskar Merikannon tuotannosta.

Eri puolilla Suomea taiteilijoista ajatellaan samansuuntaisesti. Eroja syntyy lähinnä siitä, että maakuntien omat taiteilijat, joko asuinpaikan tai aihealueen kautta, koskettavat joillain alueilla syvällisemmin kuin koko väestön keskuudessa keskimäärin. Tällaisia ovat esimerkiksi Väinö Linna Pirkanmaalla, Konsta Jylhä Pohjanmaalla, Katri Helena Pohjois-Karjalassa, Laila Hirvisaari Etelä-Karjalassa, Kalle Päätalo Kainuussa ja muualla Pohjois-Suomessa sekä Rosa Liksom Lapissa.

Monien taiteilijoiden arvostuksessa näkyy eroja myös puoluekannatuksen mukaan: oikeistolla, vasemmistolla ja keskustalla on suosikkejaan. Perussuomalaisten tukijoiden keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka eivät tunne eri taiteilijoiden tuotantoa. He ovat myös keskimäärää vähemmän vaikuttuneita etenkin korkeakulttuuria ja nykytaidetta edustavien taiteilijoiden tuotannosta, mutta kuuluvat ihailijoiden kärkijoukkoihin, kun puhutaan Kalle Päätalosta ja Ilkka Remeksestä. Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajat puolestaan arvostavat nykytaiteilijoita keskimääräistä enemmän.

Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Mikäli tarvitset käyttöösi tutkimuksen aineistoja laajemmin kuin Kulttuurirahastin sivuilla on esitelty, ota yhteyttä tietoarkistoon.

Tulokset ovat peräisin laajemmasta kyselytutkimuksesta, jonka Suomen Kulttuurirahasto teetti TNS Gallup Oy:llä syys-lokakuussa 2013. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Tutkimukseen vastasi internetpaneelissa yhteensä 8059 henkilöä, ja aineisto edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunta). Tulosten luottamusväli on koko maan aineistossa suurimmillaan noin yksi prosenttiyksikkö kumpaankin suuntaan ja osittaisissa aineistoissa suurempi, tarkasteltavan ryhmän koosta riippuen.

Katso myös

Raportti: vaikuttuneisuus taiteilijoista (PDF)

Tutkimuksen omat sivut