Satakunnan rahasto jakoi 23.5.2018 vuosijuhlassaan Kankaanpäässä 50 apurahaa, yhteensä 641 000 euroa, sekä mitalin taidekoulun perustajalle. Vuosijuhlan juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Satakunnan rahaston apurahansaajat vuosijuhlassa 2018. Kuva: Johanna Uusitalo

Kuvataide, historian tutkimus sekä monet muut alat saivat rahoitusta

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 11 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 13 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (110 000 euroa) ja historian tutkimukseen.

Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Rakastajat Teatteriryhmän Kannatus ry sai 25 000 euroa 19. Lainsuojattomat -teatterifestivaalin toteuttamiseen ja Satakunnan Museon ystävät ry 25 000 euroa Satakunnan Kansa -lehden vanhan valokuva-arkiston kuvien digitointiin ja tallentamiseen.

Tänä vuonna tieteelle myönnettiin euromääräisesti 54 % ja taiteelle 46 % apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 19 apurahaa ja taide 31 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 13 000 euroa.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 242 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 3 600 436 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 325 kappaletta ja haettu yhteissumma 4 513 361 euroa.

Elias Lönnrot -mitali abstraktin ilmaisun mestarille

Kankaanpäässä syntyneelle ja siellä edelleen asuvalle taidemaalari Juhani Tarnalle (s.1937), tilan ja värin yhdistäjälle ja abstraktin ilmaisun mestarille, luovutettiin vuosijuhlassa Elias Lönnrot - mitali. Tarna tunnetaan mittavasta elämäntyöstä taiteen ammattilaisena, Kankaanpään Taideyhdistyksen perustajajäsenenä (per. 7.1.1965), Kankaanpään taidekoulun perustajana yhdessä Kauko Räikkeen kanssa, sekä taidekoulun pitkäaikaisena opettajana ja rehtorina. Tarnan vuosikymmenten aikana erityisesti kotikaupunkinsa Kankaanpään taide-elämän hyväksi tekemä työ on laajuudessaan niin mittavaa, että vastaavaa on vaikea löytää Satakunnasta tai koko Suomesta.

Juhani Tarna oli pienestä pojasta asti ollut kiinnostunut kuvituksesta ja sarjakuvista. 18-vuotiaana Tarna päätti lähteä syventämään taitojaan ja päätyi opiskelemaan Vapaaseen Taidekouluun Helsinkiin vuosina 1956–1960. Tarnan opettajina Vapaassa Taidekoulussa olivat muun muassa Unto Pusa ja Sam Vanni.

Opintojen päätyttyä Tarna palasi Kankaanpäähän. Vuonna 1964 hän sai Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahastolta apurahan, jonka turvin pystyi matkustamaan neljäksi kuukaudeksi Pariisiin. Pariisissa Tarna syventyi modernin taiteen uusimpiin virtauksiin Académie de la Grande Chaumièressä. Opinnot Pariisissa herättivät nuoren taiteilijan huomaamaan, miten Pariisissa toimivat pienet taidekoulut perustivat opetuksensa ajankohtaisiin kuvataiteen suuntauksiin. Sen seurauksena seuraavana vuonna Kankaanpäässä käynnistyivät kuvataidepedagogiset kurssit, jotka johtivat ensin Kankaanpään Taideyhdistyksen ja lopulta Kankaanpään taidekoulun perustamiseen (per. 13.9.1965).

Kun vielä 1950-luvun puolivälissä Tarna oli kiinnostunut populaarikulttuurista ja sarjakuvasta, siirtyi hän taideopinnot aloitettuaan konstruktivismiin. 1960-luvun alussa Tarnan ja Kauko Räikkeen ympärille muodostui niin sanottu "Kankaanpään kolonia", joka ammensi vaikutteitaan kubismista ja konkretismista. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Tarna piti 1962 Helsingissä taidegalleria Pinxissä. Vuonna 1965 Tarna ja Räike perustivat Kankaanpään taidekoulun, jonka johtajana Tarna toimi vuodet 1973–1980. Tarna toimi kuvataidekoulun lisäksi myös Turun ja Porin läänin kuvataiteen läänintaiteilijana vuosina 1973-1976.