Suomen Kulttuurirahasto jakoi vuosijuhlassaan 27.2. kolme 30 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Palkinnon saivat professori emerita Kaisa Nyberg, muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri ja elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen.

Professori emerita Kaisa Nyberg

Kaisa Nybergin ala on kryptologia eli tiede, joka tutkii matemaattisin menetelmin tiedon turvallista varastointia ja siirtämistä. Tavallisille kansalaisille kryptologia voi olla vierasta, vaikka käytämme sen sovelluksia sujuvasti esimerkiksi verkkokaupassa asioidessamme tai älypuhelimella kommunikoidessamme.

Kaisa Nyberg väitteli 1980-luvun alussa tohtoriksi funktionaalianalyysista Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella. Ura vei kuitenkin puhtaan matematiikan parista ensin tutkimukselliseen pioneerityöhön Puolustusvoimien kryptologiksi ja sittemmin Nokian tutkimuskeskukseen kehittämään matkapuhelinverkkojen salausalgoritmeja. Nyberg on tehnyt merkittävää tieteellistä työtä lohkosalaustekniikoiden suunnittelussa ja analysoinnissa sekä matkapuhelinliikenteen turvallisuuden kehittämisessä. Tuolloin kehitetyt ratkaisut – kuten 3G, 4G ja Bluetooth – ovat tälläkin hetkellä käytössä lukemattomissa kännyköissä ympäri maailmaa. Nyberg on toiminut tietoturvallisuuden asiantuntijana myös erilaisten kriittisten järjestelmien suunnittelussa kuten kansalaisten nettiäänestystä valmisteltaessa.

Kaisa Nyberg toimi Aalto-yliopiston kryptologian professorina vuosina 2005-2016, eläkkeelle jäämiseensä asti. Tieteellisten saavutustensa ohella hän sai aikaan kryptologian opetuksen kehittymisen ja vakiintumisen Suomessa. Hän on myös pyrkinyt vaikuttamaan sen puolesta, että nykyistä useampi nuori nainen löytäisi oman alansa matemaattisten ja teknisten tieteiden parista.

Kaisa Nyberg palkittiin tiedon tehokkaasta salaamisesta, turvallisista viestien valtateistä.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri

Markku Piri on taiteellinen monilahjakkuus, jonka identiteettiä tai erikoisosaamista on mahdoton kuvata yhdellä sanalla, ellei se ole renessanssi-ihminen. Piri on muotoilija, kuvataiteilija, tekstiilitaiteilija, kirjoittaja, tuottaja, luennoitsija, leipuri ja ooppera- ja laulumusiikin ekspertti – joitain mainitaksemme. Opinnot Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Italiassa kasvattivat hänet kosmopoliitiksi, ja laaja-alainen kiinnostus ilmiöihin ja materiaaleihin ovat sen jälkeen taanneet äärimmäisen monipuolisen suhteen taiteeseen.

Markku Pirin intohimo ja pitkäjänteisyys näkyvät kaikessa, oli sitten kyse taidelasista, kaakeleiden suunnittelusta, kansainvälisten urheilukisojen kokonaisilmeestä toimitsijoiden asuineen ja mitaleineen, messuosaston tai konsertin visualisoinnista, kaupunki-ilmeen kokonaissuunnittelusta, moderneista kristallikruunuista tai täydellisestä täytekakusta. Pirin luennot ovat innostavia performansseja ja hänen kynänsä vuolas, usein myös pistävän terävä, mistä aihepiiristä hän sitten kirjoittaakin.

Markku Piri toteutti viime vuonna kutsunäyttelyn Firenzessä, Roomassa ja Venetsiassa, mikä oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tärkein kulttuuritapahtuma Italiassa. Yhteensä näyttelyissä oli lähes 70 000 kävijää. Venetsian esillepano oli ensimmäinen suomalaistaiteilijan näyttely legendaarisessa Muranon lasimuseossa.

Piri suunnitteli myös Eurokankaalle yhdeksän sisustustekstiilikuosia sisältävän Suomen vuoden 2017 juhlamalliston. Muranon näyttelyä purettaessa museon johtaja toivoi sen pysyvään kokoelmaan 8 metrin palan Juhannusseppele-kuosia, koska se hänen mielestään hienosti ja selvin yhtymäkohdin ja aihein jatkaa ja tulkitsee Italian renessanssista alkanutta kauneuden ihannetta. Aivan kuten Markku Piri itsekin.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri vastaanotti palkinnon muotoilun maailmankansalaiselle, visuaalisten ihmeiden toteuttajalle.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen

Selma Vilhunen on monipuolinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Uransa alkuvaiheessa Vilhunen teki käsikirjoituksia, jotka liikkuivat nuorten maailmassa ja käsittelivät mm. syrjäytymistä ja mielenterveyttä. Näitä teemoja hän on myöhemmin syventänyt ohjauksissaan.

Vuonna 2012 Vilhunen ohjasi lyhytelokuvan "Pitääkö mun kaikki hoitaa?", kertomuksen lapsiperheen kiireisestä aamusta. Elokuva valittiin ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana Oscar-palkintoehdokkaaksi vuonna 2014.

Vilhusen ensimmäinen kokopitkä näytelmäelokuva vuonna 2016 oli "Tyttö nimeltä Varpu". Teemallisesti se käsittelee yhtä rikkoutunutta perhettä, mutta kyseessä on laajemmin koko yhteiskunnan kuva. Elokuva palkittiin Pohjoismaiden Neuvoston elokuvapalkinnolla vuonna 2017.

Selma Vilhunen on käsikirjoittanut ja ohjannut myös dokumentteja, viimeisimpänä kokopitkän elokuvan "Hobbyhorse Revolution". Monien leikiksi käsittämä keppihevosharrastus on saanut yhä totisempia sävyjä. Elokuva käsittelee koskettavasti mielikuvituksen voimaa, joka hoitaa ja eheyttää nuoria heidän hyvinkin rikkonaisissa elämissään. Se on myös vahva kannanotto kiusaamista vastaan.

Vilhusella on elokuvissaan taito tunkeutua nuorten ja lasten ajatusmaailmaan ja jättää se silti koskemattomaksi. Henkilöohjaajana hän on taitava.

Selma Vilhunen haluaa käsikirjoituksissaan ja ohjauksissaan ravistella lokeroivia käsityksiä esimerkiksi köyhyydestä, yksinhuoltajuudesta ja sukupuolesta. Hän vastustaa ajattelua, jossa ihmisestä nähdään vain yksi puoli, vaikka jokaisella meistä on tarve olla kokonainen henkilö. Hän on elokuvissaan kuin unilukkari, joka herättelee meitä viihteen turruttamia katsojia näkemään monipuolisen, todellisen maailman ympärillämme.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen sai palkinnon koskettavista tarinoista, elävistä nuorten kuvista.