Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista (à 30 000 euroa) myönnettiin valokuvaaja Sanna Kannistolle, taloustieteilijä Matti Pohjolalle ja suomentaja Oili Suomiselle.

Muotoillut ratkaisut 2012 - Suomen Kulttuurirahaston design-ohjelma

Muotoilun tehtävä ja rooli on viimeisten vuosikymmenien aikana laajentunut kokonaan uusille alueille. Esine- ja tuotemuotoilun ohella muotoilua sovelletaan nykyisin myös palveluihin, digitaalisiin ratkaisuihin sekä innovaatiotoimintaan, jossa pyritään ihmisläheisempään lähestymistapaan.

Suomi on kansainvälisesti katsoen merkittävä muotoilumaa, mutta yleinen ymmärrys muotoilun mahdollisuuksista ja soveltamiskohteista on edelleen varsin perinteinen.

Tänään käynnistyvä Muotoillut ratkaisut 2012 -ohjelma kannustaa muotoilun laaja-alaiseen käyttöön uusilla alueilla, erityisesti etsittäessä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa Helsingin designpääkaupunkivuoden aikana neljä tai viisi projektia, joissa hyödynnetään muotoilun keinoja ja muuta luovaa osaamista ongelmien ratkaisuun erityisesti julkisella tai kolmannella sektorilla.

Ohjelmaan valitaan sellaisia kehittämiskohteita, joissa luovan ajattelun tai muotoilun kautta tapahtuva uudistuminen on monistettavissa. Projektin tai hankkeen tulee myös lisätä sosiaalista tai kulttuurista hyvinvointia, olla taloudellisesti tehokas ja muodostaa hallittava kokonaisuus, johon toimenpiteet voidaan kohdentaa. Pääpaino on uusilla ja kokeilevilla menetelmillä.

Muotoillut ratkaisut 2012 -ohjelma toteutetaan designpääkaupunkivuotta toteuttavan Kansainvälisen designsäätiön ja Suomen Kulttuurirahaston yhteistyönä. Kulttuurirahasto rahoittaa hanketta 350.000 eurolla.

”On aika tuoda suomalainen muotoiluosaaminen yhteiskunnan hyödyksi nykyistä kattavammin. Muotoilu on parhaimmillaan korkeatasoista taidetta, mutta sen avulla voidaan myös merkittävästi helpottaa ja ilahduttaa kansalaisten arkielämää. Kulttuurirahasto haluaa edistää toimintaa, jossa taiteilijat tuottavat yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa uusia luovia ratkaisuja käytännön tarpeisiin,” sanoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja, professori Pirjo Ståhle.

www.wdchelsinki2012.fi
 

Apurahoja tuhannelle, yhteensä 21,3 miljoonalla eurolla

Kulttuurirahasto myönsi apurahoja noin tuhannelle henkilölle tai työryhmälle, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Myöntösumma kasvoi miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Hakijoiden lukumäärä kasvoi viime vuodesta viidelläsadalla, joista suurin osa taiteen puolelta. Kaikkiaan apurahan sai vajaat 13 % hakijoista. Tieteen osuus apurahoista on pari miljoonaa suurempi kuin taiteen. Keskusrahaston apurahojen lisäksi maakuntarahastot jakavat kevään aikana 9,7 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna jaettiin ensimmäisen kerran ns. Katapultti-apurahat, jotka on tarkoitettu kaikkien alojen taiteilijaryhmille, yhteisöille ja yhdistyksille edistämään ja uudistamaan taiteen alansa tai sen osa-alueen asemaa kansallisesti tai kansainvälisesti. Ensimmäiset Katapultit myönnettiin Nuoren Voiman Liitolle ja Vaskiakatemialle.

Nuoren Voiman Liitto (140.000 euron apuraha) aikoo hankkeellaan "Novelli palaa!" kohottaa novellin profiilia nostamalla novellin keskustelun kohteeksi ja antamalla sille näkyvyyttä. Tämä toteutetaan mm. maakunnallisilla novellitapahtumilla, valtakunnallisella novellikilpailulla sekä yhteistyöllä pääkaupunkiseudun koulujen kanssa.

Vaskiakatemia (200.000 euron apuraha) on kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on nostaa suomalaisten vaskisoittajien määrä takaisin ammattiorkestereiden tarpeita vastaavalle tasolle. Opetusta toteutetaan ja kehitetään yhteistyössä Sibelius-Akatemian, Tampereen Konservatorion ja muiden musiikkioppilaitosten kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä uudet soittajat, nuoret ammattilaiset että vaskisoitinten opettajat.

Tanssin talo -hankkeen jatkovalmisteluun myönnettiin 150.000 euroa. Tanssin talo -hankkeen tavoitteena on synnyttää Helsinkiin kansainvälisesti ainutlaatuinen tilakokonaisuus, jossa tanssikulttuurin eri muodot ovat laajasti mukana. Tanssin talo ratkaisisi vuosikymmeniä jatkuneen tanssin harjoitus- ja esitystilaongelman pääkaupunkiseudulla.

Kulttuurirahasto on varannut miljoona euroa sekä post doc -pooliin että professoripooliin. Post doc -pooli on kahdeksan säätiön yhteinen hanke, josta jaetaan apurahoja Suomesta ulkomaille tutkimustyöhön lähteville, hiljattain väitelleille tutkijoille vähintään yhden lukuvuoden ajaksi. Säätiöiden professoripooli on 17 säätiön yhteinen määräaikainen apurahapooli professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Poolin kautta professoreille myönnetään apurahoja lukuvuoden kestävän tutkimusjakson rahoittamiseksi yhdessä yliopiston kanssa. Poolin ensimmäiset apurahat jaetaan maaliskuussa.

Palkinnot valokuvaajalle, taloustieteilijälle ja suomentajalle

 
Valokuvaaja Sanna Kannisto

Valokuvaaja Sanna Kannisto (s. 1974) valmistui taiteen maisteriksi taideteollisen korkeakoulun valokuvaustaiteen laitokselta vuonna 2002. Sademetsä rikkaine lajistoineen on ollut hänelle ehtymätön taiteellisen luovuuden lähde. Hän on 1990-luvun lopulta lähtien työskennellyt säännöllisesti usean kuukauden jaksoja biologien tutkimusasemilla Latinalaisessa Amerikassa rakentaen hankalissa kenttäolosuhteissa pieniä studioita, joissa tekee kuvauksiaan.

Kannisto tarkkailee valokuvissaan sademetsän elämää sekä taiteilijan, antropologin, biologin että arkeologin silmin. Hänen työssään yhdistyvät renessanssin tapaan taide ja tiede. Luonnontieteellisen, analyyttisen lähestymistavan sijasta hänen ohjenuoranaan viidakossa on kuitenkin Claude Lévi-Straussin pensée sauvage, villi ajattelu, vaistonvaraisuus yrityksessä ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa.

Sanna Kannisto on nuoresta iästään huolimatta kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia valokuvaajia. Suomessa hän on ollut näytteillä vain harvakseen (viimeksi Hippolyte 2002, Korjaamo 2008, Kalhama & Piippo 2011), ulkomailla hänen teoksiaan on ollut sen sijaan esillä viime vuosien aikana useissa näyttelyissä  Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa, lähes 30 maassa. Hänen valokuviaan kuuluu useihin julkisiin koti- ja ulkomaisiin kokoelmiin. Kannisto on ensimmäinen suomalainen valokuvaaja, joka on päässyt merkittävän valokuvakustantamo Aperturen kustannusohjelmaan.

Palkinto myönnettiin ”tieteen ja taiteen yhdistämisestä, luonnon ihmeiden kuvaamisesta”.
 
Taloustieteilijä Matti Pohjola

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola (s. 1950) suoritti taloustieteen perustutkintonsa Tampereen yliopistossa ja väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistosta vuonna 1981. Ennen tuloaan Helsingin kauppakorkeakouluun professoriksi vuonna 1992 hän työskenteli Palkansaajien Tutkimuslaitoksessa, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa sekä WIDER-tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkönä ja varajohtajana.

Matti Pohjolan tieteellinen tuotanto on keskittynyt talouden kasvuun liittyviin kysymyksiin. Väitöskirjassaan hän  pohti talouskasvua matemaattisen kaaosteorian näkökulmasta, mutta siirtyi sen jälkeen tutkimaan kasvun yhteiskunnallisia edellytyksiä. Peliteorioiden avulla hän tutki mm. Pohjoismaisen yhteiskuntamallin toimivuutta ja pitkän ajan kestävyyttä, kasvun haittavaikutuksia sekä happosateita aiheuttavia rikkipäästöjä.

1990-luvun alun laman seurauksena Matti Pohjola alkoi tutkia yleisemmin tuottavuuden kasvun taustalla olevia tekijöitä ja erityisesti tietotekniikan kehittymisen taloudellisia vaikutuksia. Tämä johti hänet selvittämään myös sähkön merkitystä Suomen talouden pitkän ajan kehitykselle. Viime vuosina Matti Pohjola on alkanut selvittää myös taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. Hän oli hiljattain jäsen pääministeri Matti Vanhasen asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli laatia mittareita inhimillisen hyvinvoinnin ja ympäristön tilan mittaamiseen bruttokansantuotteen rinnalle.

Palkinto myönnettiin ”taloudellisen kasvun ja inhimillisen hyvinvoinnin tutkimisesta”.
 
Suomentaja Oili Suominen

Oili Suominen (s.1941) on ollut jo vuosikymmenten ajan suomentajien terävintä kärkeä. Hän aloitti kääntämisen vuonna 1965 pääkielenään saksa, josta hän on suomentanut useita vaikeita, lähes mahdottomina pidettyjä teoksia. Hänen kääntämiään kirjailijoita ovat Günter Grass, W.G. Sebald, Christa Wolf ja Siegfried Lenz. Ruotsista hän on suomentanut muun muassa Bo Carpelania, Kerstin Ekmania, Tove Janssonia ja Christer Kihlmania.

Käännöstyönsä lisäksi Oili Suominen on jakanut pyyteettömästi osaamistaan nuorempien kollegojen keskuuteen ja kantanut väsymättä huolta suomennoskirjallisuuden tason sekä suomentajien työskentelyolojen ja -mahdollisuuksien puolesta.

Oili Suominen mainitaan usein Günter Grassin luottosuomentajana. Yhtä hyvin häntä voisi kutsua kaikkien suomalaisten lukijoiden luottosuomentajaksi. Suomentajan työ on luottamustyötä sekä kirjailijan että lukijoiden suuntaan, ja tällä vaativalla saralla Oili Suominen on onnistunut kirja toisensa jälkeen erinomaisesti.

Oili Suominen on ollut Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen ja Suomen kielen lautakunnan jäsen. Hänelle on myönnetty Mikael Agricola -palkinto (1981), kirjallisuuden valtionpalkinto (neljä kertaa, viimeksi Sebaldin Austerlitzin suomennoksesta 2003), sekä Pro Finlandia -mitali (1999).

Palkinto myönnettiin ”kulttuurin tulkille, lukijan ja kirjailijan luottosuomentajalle” .
 

Ulla Pirttijärvi, Marko Jouste ja Mikko Vanhasalo, eli Ulda-yhtye esiintyi Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 2012. Kuva: Heikki Tuuli