Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahansa 51. vuosijuhlassaan 7.5.2013 Lappeenrannassa. Hakemuksia lähetettiin määräaikaan mennessä 242 kappaletta ja apurahan sai 50 hakijaa jakosumman ollessa 406 000 euroa.

Kulttuuripalkinto Mikko Pölläselle ja Hannu Siitoselle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahansa 51. vuosijuhlassaan 7.5.2013 Lappeenrannassa. Hakemuksia lähetettiin määräaikaan mennessä 242 kappaletta ja apurahan sai 50 hakijaa jakosumman ollessa 406 000 euroa. Maakunnallinen Kulttuuripalkinto myönnettiin luontokuvaajille Mikko Pölläselle ja Hannu Siitoselle ”elämyksistä ja tarinoista, metsäluonnon kunnioittamisesta”. Maakunnallisesti merkittävän hankkeen tuki (28 000 euroa) myönnettiin Risto Koskisen ja Pekka Kettusen Oli kerran Vuoksenniska -hankkeelle

Taiteen osuus apurahoista oli 71 % (288 500 euroa) ja tieteen 29 % (117 500 euroa).  Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataide (31 %) sekä valo- ja elokuvataide (17 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten luonnontieteille (50 %) ja teknisille tieteille (28 %). Apurahan sai noin joka viides hakijaa ja näistä 60 % oli naisia. Apurahojen keskisuuruus oli n. 8 000 euroa. Kokovuotisen (22 000 euroa) apurahan sai neljä ja puolivuotisen (11 000) kymmenen hakijaa.

Tukea karjalaiselle kulttuuriperinnölle

Joutsenon Kalevalaiset Naiset ry:lle myönnettiin 8 000 euroa kansallispukujen kunnostukseen. Yhdistys täyttää ensi vuonna 60 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi yhdistys haluaa kansallispuvut kuntoon. Kansallispuvuilla on sekä merkittävä historiallinen arvo että suuri käyttötarve Etelä-Karjalan esiintyville lapsiryhmille. Kansantanssikerhojen keskinäistä yhteistyötä rakentava Nuorisoseura Rajan Nuoret ry sai 4 000 euroa lasten ja nuorten kansantanssileirin järjestämiseen ja supikaspankin perustamiseen. Mus. tohtori Sari Kaasiselle myönnettiin 10 000 euroa Sakonat-kansanmusiikkitapahtuman järjestämiseen. Hankkeen tavoitteena on tarjota tasokas kansanmusiikin koulutus- ja konserttitapahtuma alan harrastajille Etelä-Karjalassa.

Paikalliskulttuurin tukemista ja esiin nostamista koskevat hankkeet saivat useita apurahoja. Uukuniemi-seura ry sai 3 000 euroa kotiseutuaiheinen kirjoitus- ja piirustuskilpailun järjestämiseen. Kirjoituskilpailun tavoitteena on kerätä merkityksellisiä muistikuvia Uukuniemen pitäjästä. Piirustuskilpailun tavoitteena on puolestaan herättää lasten ja nuorten kiinnostusta paikalliskulttuuriin sekä innostaa visuaalisen ilmaisun pariin. Tait. yo. Mikko Haikolle myönnettiin 6 500 euroa Lemin Nisolan kylää käsittelevän omakohtaisen valokuvanäyttelyn ja -kirjan valmistamiseen. Kasvatust. maisteri Liisamaija Lehkonen, kasvatust. kand. Anne Rousku ja kasvatust. maisteri Laura Varis saivat 5 000 euroa kulttuuriperintöopetuksen teemavuoden tapahtumien järjestämiseen Lemillä. Teemavuoden aikana Lemin koulukeskuksen oppilaat tekevät työpajatoiminnan ohella retkiä lähiympäristöön, tutustuvat lemiläisiin yrityksiin, käyvät teatterissa ja vierailevat näyttelyissä.

Neljä kokovuotista ja kymmenen puolivuotista apurahaa

Tieteellistä työskentelyä tuettiin kolmella kokovuotisella ja kolmella puolivuotisella apurahalla. Kokovuotisen apurahan (22 000 eur) saivat M.Sc. Oluwasanmi Aderinola, M.Sc. Helvi Nyerwanire ja M.Sc. Nicolus Rotich. Puolivuotinen tieteen apuraha (11 000 eur) myönnettiin fil. tohtori, professori Heli Sirenille, Dipl.ins. Marju Mannilalle sekä kauppat. maisteri Elena Ruskovaaralle.

Taiteen puolella kokovuotinen apuraha myönnettiin kuvataiteilija AMK Teemu Korpelalle. Puolivuotisen apurahan saivat kuvataiteilija Marianne Balabin, keraamikko Risto Hämäläinen, kuvataiteilija AMK Jari Koskimäki, taidegraafikko Eveliina Lappalainen, taidemaalari Svetlana Lunina, taidegraafikko Rauni Wallenius ja fil. maisteri Teemu Salohalme.

Maakunnallisen hankkeen tuki Oli kerran Vuoksenniska -hankkeelle

Etelä-Karjalan rahaston suurin apuraha, 28 000 euroa, myönnettiin Risto Koskisen ja Pekka Kettusen Oli kerran Vuoksenniska –hankkeelle. Hankkeen taustalla ovat Suomessa 1900-luvulta lähtien tapahtuneet suuret rakennemuutokset. Vuoksenniska on käynyt läpi muutoksen maalaiskylästä liikennekeskukseksi ja yhdeksi Suomen merkittävimmäksi teräs- ja puunjalostusteollisuuden keskittymäksi muuttuen sittemmin kehityksen hiipuvaksi reuna-alueeksi.

Vuoksenniskan kehityskaari on tyypillisyydessään huolellisen dokumentoinnin arvoinen. Valokuva- ja filmiaineistoon perustuvalla visuaalisella dokumentaatiolla voidaan rakentaa ajankuva, joka heijastaa myös yleisempiä yhteiskunnan trendejä. Projektin yhteydessä järjestään myös kansainvälinen valokuvauskilpailu ja näyttely teollisuuspaikkakuntien rakennemuutoksista ja niiden seurauksista.

Kulttuuripalkinto luontokuvaajille

Etelä-Karjalan rahasto myönsi maakunnallisen kulttuuripalkinnon Mikko Pölläselle (5 000 euroa) ja Hannu Siitoselle (5 000 euroa) ”elämyksistä ja tarinoista, metsäluonnon kunnioittamisesta”. Pitkän linjan luontokuvaajat Siitonen ja Pöllänen ovat kaikille tuttuja kameramiehiä Parikkalassa ja Rautjärvellä. Tuttuja siitäkin huolimatta, että molemmat viihtyvät enemmän metsissä kuin ”ihmisten ilmoilla”.

Kiitetyssä Metsän tarinassa -luontodokumentissa Etelä-Karjalan lumoava luonto historioineen ja vuodenkiertoineen on verrattavissa kalevalaisten maisemien merkitykseen kansallisromantiikan ajan taiteilijoille. Voi sanoa, että Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen kulkevat meillä Lönnrotin jalanjäljissä mutta tuohivirsut ovat vaihtuneet saappaiksi ja tarinoiden kerääminen kameran tallennettavaksi. Tähän mennessä elokuvan on nähnyt 65 000 katsojaa ja uutta dokumenttielokuvaa ”Järven tarina” jo valmistellaan.

Lappeenrannan musiikkiopiston oppilasryhmä Marjatta Polan johdolla esitti vuosijuhlassa 2013 lauluja lasten musiikkisadusta Sadunmaan takatalvi. Kuva: Eeva Hakalisto.

Etelä-Karjalan rahaston apurahat 2013

Palkinto 2013