Palkinnot nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Schermanille ja fil. tohtori Pertti Kolarille. Siitolan kartanosta juhlavuoden 2014 apurahalla luovien alojen keskus.

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston vuoden 2014 apurahat jaettiin maakuntahaston 52. vuosijuhlassa 13.5.2014 Imatralla. Määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia vastaanotettiin 304 kappaletta ja apuraha myönnettiin 49 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 409 000 euroa. Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Etelä-Karjalan rahasto jakoi kaksi 10 000 euron arvoista kulttuuripalkintoa. Palkinnot myönnettiin nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Schermanille nukketeatterin taitajalle, luovuuden lähettiläälle sekä johtaja, fil. tohtori Pertti Kolarille rohkealle kokeilijalle, uteliaalle uskaltajalle.

Taiteen osuus apurahoista oli 70 % (285 000 euroa) ja tieteen 30 % (124 000 euroa).  Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataide (24 %) sekä säveltaiteet (23 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten teknisille tieteille (31 %). Tasamäärälle (18 %) ylsivät puolestaan maatalous- ja metsätieteet, lääketiede sekä luonnontieteet. Apurahan sai noin joka kuudes hakijaa ja saajista 51 % oli naisia. Apurahojen keskisuuruus oli n. 8 000 euroa. Kokovuotinen (22 000 euroa) apuraha myönnettiin viidelle ja puolivuotinen (11 000) neljälle hakijalle. Juhlavuoden 2014 apurahoilla (15 000 euroa) tuettiin kahta hanketta.

Siitolan kartanosta juhlavuoden apurahalla luovien alojen keskus

Juhlavuoden 2014 apuraha jaettiin kahden hankkeen kesken. Eteläkarjalaiset tapahtumat ry sai 15 000 euroa hankkeeseensa, jonka tavoitteena on kehittää Siitolan kartanosta luovien alojen keskus. Vuonna 2013 tehty selvitystyö Siitolan kartanon toimintamahdollisuuksista luovien alojen keskuksena Imatralla otettiin myönteisesti vastaan niin yritysten, yhdistysten kuin taiteilijoidenkin keskuudessa. Juhlavuoden apurahan saanut hanke on konkreettinen jatko selvitystyölle ja sen tavoitteena on siirtää suunnitelmat käytännön toiminnaksi. Siitolan kartano on osa imatralaista historiaa ja sen säilyttämistä kulttuurikäytössä pidetään hyvin tärkeänä. Luovien alojen keskuksen tavoitteena on kehittää imatralaista kulttuurimatkailua elinkeinotoimintana sekä monipuolistaa toimintaympäristöä ja käytäntöjä. Samalla se vahvistaa kulttuuriyrittäjien verkostoitumista.

Juhlavuoden 2014 toinen 15 000 euron apuraha myönnettiin fil. maisteri Mikko Europaeuksen, teatterit. maisteri Maria Fomin ja graafikko Aimo Vuorisen hankkeeseen, jossa valmistetaan dramatisoitu esitys Lappeenrannan taistelun tarinoista. Esitys ammentaa aineistonsa historiallisen Lappeenrannan taistelun (23.8.1741) pohjalta syntyneestä tai siihen liittyvästä tarinaperinteestä. Tavoitteena on tarjota aito, paikallishistoriallinen ja ainutlaatuinen kulttuurielämys alkuperäisessä ympäristössään. Esityksen avulla pyritään herättämään ja syventämään kiinnostusta paikalliseen kaupunki-, sota- ja kulttuurihistoriaan sekä antamaan pohdittavaa kysymykseen kirjoitetun ja suullisen historian suhteesta.  Hanke on tarkoitus toteuttaa kesän 2014 aikana.

Viisi kokovuotista ja neljä puolivuotista työskentelyapurahaa

Tieteellistä työskentelyä tuettiin neljällä kokovuotisella ja yhdellä puolivuotisella apurahalla. Kokovuotisen apurahan (22 000 eur) saivat M.Sc. Shqipe Buzuku, terveystiet. maisteri Maarit Hiltunen-Toura, maat. ja metsät. maisteri Juuso Joona ja dipl.ins. Olli Väntsi. Puolivuotinen tieteen apuraha (11 000 eur) myönnettiin kauppatiet. maisteri Ville Karellille.

Taiteen puolella kokovuotinen apuraha myönnettiin kuvataiteilija YAMK Kristiina Pelliselle. Puolivuotisen apurahan saivat kuvataiteilija YAMK Tuulia Iso-Tryykäri, artenomi AMK Minna Karhu ja hum. kand. Annamari Marttinen.  

Lapset ja nuoret keskipisteessä

Etelä-Karjalan Kulttuurirahaston apurahoin tuettiin myös lasten ja nuorten kulttuuripainotteista harrastustoimintaa. Suurimman apurahan, 20 000 euroa, sai Saimaan Nuorisoseurat ry. Tanssin riemua! –kansantanssihankkeen toteuttamiseen. Kansantanssi on ryhmätoimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden yhdessä tekemiseen ja kokemiseen. Ryhmän jäsenenä lapsi ja nuori oppii sosiaalisia taitoja, saa uusia ystäviä ja onnistumisen elämyksiä. Tanssi on myös monipuolista liikuntaa, jossa yhdistyy tanssi, laulu ja musiikki.

Hanke vie kansantanssin riemua niille paikkakunnille, joissa ei ole vielä tällä hetkellä mahdollisuutta tanssin harrastamiseen. Kullakin paikkakunnalla järjestetään päiväkotien 4-6-vuotiaille ja alakoulujen 1-2-luokkalaisille tarkoitettuja ja kansantanssin ammattilaisen vetämiä työpajoja. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla järjestetään kansantanssikonsertti, jonka esiintyjät kootaan Lappeenrannassa toimivista kansantanssiryhmistä.

Lasten ja nuorten harrastamista tuettiin myös useassa muussa hankkeissa, mm. tanssinopettaja AMK Jennijohanna Kettuselle ja työryhmälle myönnettiin 8 000 euroa Tanssiva Joulukalenteri –tanssin ilmaistapahtumien toteuttamiseen. Kulttuurituottaja AMK Virve Niiranen ja yrittäjä Jari Niiranen saivat 5 000 euroa Satuja ja tarinoita - laulu- ja leikkituokiokiertueen toteuttamiseen Etelä-Karjalan alueella. Musiikinopettaja Vesa Tuovinen sai puolestaan 4 000 euroa lastenkonserttien järjestämiseen maakunnan alueella ja Nuorten Harmonikkojen Tuki ry 2 000 euroa nuorten lappeenrantalaisten harmonikansoittajien harjoitteluleirin ja konserttien järjestämiseen.

Musiikinopiskelija Kasimir Ketvellin konserttikanteleen hankintaa tuettiin 5 000 eurolla ja musiikinopiskelija Alina Marttisen viulun ja jousen hankintaa puolestaan 8 000 eurolla.

Kulttuuripalkinnot nukketeatteritaiteilijalle ja tieteilijälle

Emma Jussila-Scherman

Emma Jussila-Scherman on syntyjään lappeenrantalainen taiteilija, joka on opiskellut esittävää taidetta muun muassa Turun taideakatemiassa ja työskennellyt nukketeatterin, varjoteatterin ja animaation parissa ulkomaita myöden. Jussila-Scherman on opiskellut laajalla skaalalla mm. nukketeatteria, performanssia, animaatioelokuvaa, klovneriaa ja katuteatteria.

Vuonna 2006 Jussila-Scherman perusti Lappeenrantaan yksityisen ammattiteatterin, Teatteri Kareluksen. Yksityisen teatterin pyörittäminen Suomessa on haasteellista ja erittäin harvinaista, mutta se antaa myös täyden päätösvallan ohjelmiston ja taiteen teon kannalta. Jussila-Scherman tunnetaan myös matkalaukkuteatteriesityksistä, jotka saavuttavat yleisön lähes missä tahansa esitystilan pienuuteen tai katsojan kuntoon katsomatta. Teatterisalien lisäksi esiintymispaikkoina ovat toimineet laitokset, koulut ja päiväkodit.

Ensimmäistä kertaa Emma Jussila-Scherman esiintyi ulkomailla vuonna 2007, kun ohjaustyö Lumikki nähtiin Prahassa. Tämän jälkeen hän on vieraillut Tsekin tasavallassa vuosittain sekä esiintyjän että opettajan ominaisuudessa.

Suomessa nukketeatteritaide on suhteellisen tuore taiteen laji, joten työ on ollut ajoittain myös haasteellista. Kaiken itse tekeminen alusta asti on kuitenkin muokannut tekijää ja taidetta omanlaisekseen. Palanen puuta, pätkä narua ja tarina muuttuvat Jussila-Schermanin käsissä todeksi, ja viimeistään katsojan ilo ja lapsen nauru herättävät teatterinuket eloon.

Pertti Kolari

Filosofian tohtori, dosentti Pertti Juhani Kolari toimii Etelä-Karjala-insituutin johtajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kolari on kirjoittanut uransa aikana satakunta tieteellistä julkaisua ja ollut aktiivinen toimija Lappeenrannan yliopistossa jo yli kaksi vuosikymmentä. Vuodesta 2001 hän toimi tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tutkimusasiamiehenä ja vuodesta 2002 lähtien Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiön toiminnanjohtajana. Ennen LUT:iin tuloaan Kolari työskenteli muun muassa Työterveyslaitoksen ja HYKS:in tutkijana sekä yritysjohtotehtävissä teollisuudessa.

Etelä-Karjala-instituutin pääasiallisena tehtävänä on akateemisen tutkimuksen tekeminen maakuntaa ja sen lähialueita koskevista aiheista sekä yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen näkökulman tuominen yliopiston tutkimus- ja opetustarjontaan. Kolari itse kokeekin, että vaikka nyt myönnetty palkinto on henkilökohtainen, se huomioi myös instituutin ja sen koko henkilöstön tekemää sivistys- ja kulttuurityötä maakunnassa.

Kulttuurin tukemisen ei Kolarin mukaan tarvitse olla kallista ja yhteisrahoituksen turvin voitaisiin tukea montaa hienoa kohdetta. Hän arvostaa Etelä-Karjalan liiton pyrkimyksiä tuoda kulttuurin merkitystä enemmän esille maakunnan kehittämisessä. Matkailuun on investoitu paljon, mutta nyt olisi aika kehittää kulttuuripalveluja osaksi maakunnan elinkeinotoimintaa. Tässä työssä Pertti Kolari haluaa olla vahvasti mukana.

Katso myös

Etelä-Karjalan rahaston apurahat 2014

Vuosijuhlapuhe 2014