Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto jakoi tämän vuoden apurahansa 53. vuosijuhlassaan 24.4.2014 Virolahdella. Apuraha myönnettiin 43 hakijalle, ja jakosumma oli yhteensä 397 000 euroa.

Kuvassa Kymenlaakson rahaston apurahansaajat vuosimallia 2014. Kuva: Sofia Virtanen

Juhlassa jaettiin 10 000 euron arvoinen Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinto. Sen sai Kymi Sinfonietan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen sävelten siltojen rakentajana, maakunnan puolustajana. Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoden apurahan saivat puolestaan Haminan Teinisirkus ja Taidekeskus Salmela.

Taiteen osuus apurahoista oli 63 % (248 000 euroa) ja tieteen 33 % (132 000 euroa). Taiteen aloista eniten tukea saivat säveltaide (23 %) sekä valo- ja elokuvataide (20 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten lääketieteelle (44 %) ja humanistisille tieteille (41 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 61 %. Apurahan sai noin 17 % hakijoista, ja apurahojen keskisuuruus oli n. 9 000 euroa. Kokovuotisen (22 000 euron) ja puolivuotisen (11 000 euron) apurahan saajia oli molempia neljä.

Juhlavuoden erityisapuraha sirkustoimintaan ja kulttuuritalohankkeeseen

Tämän vuoden jakokierroksen erityisapurahalla juhlistettiin Suomen Kulttuurirahaston perustamisen 75-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden 2014 apurahaksi nimetty erityisapuraha jaettiin kahdelle hakijalle, Haminan Teinisirkus ry:lle ja Taidekeskus Salmelalle. Teinisirkus on Suomen vanhin nuorisosirkus ja se on toiminut uranuurtajana sirkustaiteen arvostuksen nostamisessa. Teinisirkus liikuttaa edelleen menestyksekkäästi lapsia ja nuoria keräten menestystä sekä koti- että ulkomaisilla areenoilla. Teinisirkukselle myönnettiin 14 000 euroa Haminan Teinisirkus goes Africa -esityksen valmistamiseen.

Taidekeskus Salmela sai juhlavuoden 2014 apurahana 25 000 euroa Vuohijärven kirkosta kulttuuritaloksi -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tarkoituksena on muuttaa vuonna 1966 valmistunut ja arkkitehti Väinö Vuorisen suunnittelema kirkkorakennus kulttuuritaloksi. Alueellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen muutostyössä sekä myöhemmässä talon toiminnassa huomioidaan erityisesti rakennuksen arvokkuus sekä siihen liittyvät perinteet. Hanke tähtää koko Vuohijärven alueen elävöittämiseen.

Valo- ja elokuvataide vahvassa vedossa

Taiteen apurahoista 20 % myönnettiin valo- ja elokuvataiteen hankkeisiin. Tukea myönnettiin niin henkilökohtaiseen työskentelyyn kuin erilaisiin hankkeisiinkin. Valokuvataiteilija Juha Metsolle myönnettiin kokovuotinen apuraha taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen. Ph.D. Hanna Laakso ja työryhmä saivat valokuvataidetta, historiaa ja perinnettä yhdistävään kymenlaaksolaista ruokakulttuuria ja -perinnettä käsittelevään keittokirjahankkeeseensa 12 000 euron apurahan. Arkkit. yo. Veikko Saarnio työryhmineen kokoaa 12 500 euron apurahan turvin Risto Hansenin muistoa kunnioittavan Ihmisen Kotka -valokuvanäyttelyn Kotkan Valokuvakeskukseen. Elokuvataiteen puolella B.A. Timo Willman ja työryhmä viimeistelee 3 500 euron apurahalla säveltäjä Uuno Klamin elämää käsittelevän elokuvakäsikirjoitustyönsä.

Kokovuotisia apurahoja neljälle

Kokovuotisia 22 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja apurahoja myönnettiin tällä jakokierroksella neljä. Tieteen puolella apurahan sai väitöskirjatyöhönsä fil. maisteri Johanna Mäkinen. Taiteen puolella kokovuotisen apurahan saivat kirjailija Jukka Behm, valokuvataitelija Juha Metso sekä mus. lis. Minna Raskinen.

Puolivuotiseen työskentelyyn tukea saivat markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kirsi Juura, hammaslääket. lis. Pirjo Juusela, fil. maisteri Minna Piipponen sekä lääket. lis. Mikko Taina.

Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinto Riikka Luostariselle

Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen aloitti ylioppilaaksi kirjoittamisensa jälkeen opinnot Helsingin yliopistossa pääaineenaan musiikkitiede ja sivuaineinaan mm. venäjä ja slaavilaiset kielet. Seuraavana vuonna hän siirtyi opiskelemaan Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle, pääaineenaan viulunsoitto. Luostarinen jatkoi viuluopintojaan sekä kuoron- ja orkesterinjohdon opintoja Kööpenhaminan kuninkaallisessa konservatoriossa sekä myöhemmin viuluopintoja Chaim Taubin ohjauksessa Tel Avivissa. Hän osallistui myös lukuisille viulun ja kamarimusiikin mestarikursseille sekä kapellimestarikursseille.

Luostarinen toimi freelance-viulistina mm. Tapiola Sinfoniettassa, Suomen Kansallisoopperan orkesterissa ja Kuudennen kerroksen barokkiorkesterissa. Hän soitti usean vuoden ajan Kööpenhaminan Tivolin eri orkestereissa ja esiintyi solistina mm. Tivolin konserttisalissa. Luostarinen soitti myös monissa kamarikokoonpanoissa ja opetti viulunsoittoa Länsi-Helsingin musiikkiopistossa. Luostarinen toimi myös nuorista soittajista koostuvan Norden-jousiorkesterin kapellimestarina Kööpenhaminassa.

Vuonna 1997 Riikka Luostarinen aloitti Arts Management – eli taiteen alan hallinnon ja johtamisen - opinnot Sibelius-Akatemiassa ja täydensi niitä vuonna 1999 Lontoon City Universityssä. Hän toimi jo opiskeluaikanaan Zagros-yhtyeen intendenttinä ja oli mukana järjestämässä yhtyeen ensimmäisiä Lanka palaa! -festivaaleja Helsingissä. Luostarinen työskenteli myös Helsingin Juhlaviikkojen klassisen musiikin tuotantoassistenttina sekä toimi yhdeksän vuoden ajan yhtenä Kuhmon Kamarimusiikkijuhlien konserttisihteerinä kesäfestivaaleilla. Hän oli useana vuonna myös tuomariston sihteeri Kuhmon Kamarimusiikkijuhlien järjestämissä kansainvälisissä kamarimusiikkikilpailuissa.

Riikka Luostarinen valittiin Kymenlaakson Orkesteri Oy:n eli Kymi Sinfoniettan toimitusjohtajaksi vuoden 2000 alussa. Hänen aloittaessaan työnsä Kotkan ja Kouvolan kaupunkien omistamassa orkesteriyhtiössä maaliskuun 2000 lopussa, uusi orkesteri oli ollut toiminnassa runsaan vuoden ajan. Alkoi yhteinen työ orkesterin kehittämiseksi, tunnetuksi tekemiseksi sekä riittävän rahoituksen turvaamiseksi. Kymi Sinfonietta on yhä Suomen ainoa kahden kaupungin orkesteri. Kymi Sinfonietta on osoittanut, että pääkaupunkiseudun ja suurten keskusten ulkopuolellakin on mahdollista tuottaa korkeatasoista ja elävää orkesterimusiikkia ja löytää sille aktiivista yleisöä. Luostarista on pyydetty eri puolille Suomea kertomaan kahden kaupungin orkesterin sekä osakeyhtiömuotoisen kulttuurilaitoksen mallista ja antamaan konsulttiapua vastaavanlaisissa hankesuunnitelmissa.

Riikka Luostariselle on muodostunut sydämen asiaksi Kymenlaakson pitkälle historiaan ulottuvan, monipuolisen kulttuuri- ja musiikkiperinnön esille tuominen ja vaaliminen. Hän on pitänyt aiheesta useita esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla, ja toiminut yhteistyössä muiden tahojen kanssa kymenlaaksolaisen kulttuurin ja sen tulevaisuuden puolestapuhujana. Yksi Kymi Sinfoniettankin edistämä kohde on ollut Kymenlaaksosta lähtöisin ollut säveltäjä Uuno Klami ja hänen elämäntyönsä. Luostarinen on ollut mukana perustamassa mm. Kansainvälistä Uuno Klami -sävellyskilpailua ja on sävellyskilpailuyhdistyksen puheenjohtaja.

Vuosien varrella Riikka Luostarinen on toiminut aktiivisesti monissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Hän oli opiskeluaikanaan sekä musiikkitieteen opiskelijajärjestön Synkoopin järjestösihteerinä että myöhemmin Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli useita vuosia Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n hallituksen sekä Uuno Klami -seuran johtokunnan jäsen.

Viulunsoitto ja kamarimusisointi ovat pysyneet mukana matkassa Kymenlaaksossakin. Riikka Luostarinen on esiintynyt kamarimuusikkona erilaista musiikkia soittavissa yhtyeissä, viimeksi yhdessä miehensä, harmonikkataiteilija Mika Huusarin kanssa, mm. juuri ilmestyneellä uudella levyllä.

Äänenkäyttö, lausunta ja teatteri-ilmaisu ovat olleet aina lähellä Riikka Luostarisen sydäntä. Hän onkin opiskellut näitä aineita mm. Sibelius-Akatemiassa, erilaisilla mestarikursseilla sekä Teatterikorkeakoulussa. Kymenlaaksossa hän on osallistunut moniin runo- ja näytelmäproduktioihin mm. Sarastus ry:ssä sekä näyttelijä-lausuja Eila Tuomaisen ohjauksessa. Syksyllä 2010 Luostarinen näytteli Eeva Leivon roolin Karhulan työväennäyttämön suositussa ”Vaimokkeessa” Hilja Valtosen tekstiin, ohjaajana Reijo Paukku.
 

Katso myös

Kymenlaakson rahaston apurahat 2014

Vuosijuhlan 2014 juhlapuhe - Kalevi Aho