”Kokovuotiset apurahat ovat mahdollistaneet täysipäiväisen keskittymisen tutkimustyöhön ja osallistumisen kansalliseen Langnet-tohtoriohjelmaan,” iloitsee Satu Rakkolainen-Sossa Varsinais-Suomen rahastolta saamastaan tuesta.

Turun yliopiston suomen kielen oppiaineeseen väitöskirjaa tekevä Satu Rakkolainen-Sossa sai työhönsä apurahaa vuosina 2011 ja 2012. Hän tarkastelee kolmikielisten perheiden vuorovaikutusta lapsen näkökulmasta.

– Analysoin lapsen käyttämiä kieliä ja sitä, miten lapsi itse kokee kielensä. Toisaalta teen tutkimustani nimenomaan suomen kielen näkökulmasta eli tarkastelen, miten suomen kieli toimii suurten eurooppalaisten valtakielten joukossa.

Tutkimuksessa on vahvasti läsnä kielipolitiikka, joka perheissä näyttäytyy esimerkiksi kielivalintoina ja kielten käyttöyhteyksissä.

– Kielipolitiikan kannalta on kiinnostavaa, miten eri kielet toimivat keskenään ja ylipäätään se, miksi valitaan kolmikielisyys. Oma tutkimukseni tuo tutkimuskentälle uutta katsoessaan monikielisyyttä pienen kielen näkökulmasta.
 
Kaikkiaan monikielisyys on tutkimusaiheena valtavan laaja, koska se kietoo itseensä useita näkökulmia ja kysymyksiä. Kielipolitiikan lisäksi asiaan liittyy muun muassa kysymyksiä äidinkielestä ja sen määräytymisestä sekä identiteeteistä.

– Yksikielisyyden normi on kulttuurissamme vahva. Esimerkiksi kaksikielisessäkin koulussa on toinen kielistä ilmoitettava ensisijaiseksi. Kiinnostavia kysymyksiä on paljon, mutta omassa tutkimuksessani pysyttäydyn lapsen näkökulmassa.

Globaalistuvassa kulttuurissa monikielisyyden tutkimus ja tuntemus ovat tärkeitä. Monikielisiä on paljon, ja tietoa siitä, miten kannattaa toimia, tarvitaan Rakkolainen-Sossan mukaan vielä lisää. Omassa tutkimuksessaan hänellä on paljon käytännön esimerkkejä monikielisyydestä. Myös yhteiskunnallinen vuorovaikutus on koko ajan läsnä.

Kansallisesta tutkijakoulusta tukea väitöskirjatyöhön

Pohjakoulutukseltaan Rakkolainen-Sossa on suomen ja saksan opettaja, ja kielillä on ollut aina keskeinen osa hänen elämässään.

– Saksan kielestä innostuin koulussa. Kun toisella luokalla lauloimme saksankielistä laulua, ihastuin kieleen heti. Pro gradu -tutkielmani tein Saksan suomalaisten kaksikielisyydestä ja valmistuttuani olin pitkään töissä Saksassa opettajana.

Väitöstutkimuksensa aiheen pariin tutkija päätyi lähes huomaamattaan oman kolmikielisen arkensa myötä.
 – Saksassa huomasin eläväni monikielistä arkea ja vastaavia kolmikielisiä perheitä oli ympärillämme enemmänkin. Oli kiehtovaa tarkastella, miten lapset käyttävät kieltä ja elävät siinä ympäristössä. Palattuamme Suomeen päätin ryhtyä väitöskirjatyöhön.

Saamistaan apurahoista tutkija on vilpittömän onnellinen.

– Taloudellisen tuen lisäksi ne tuovat työlle ja tekemiselle tunnustusta ja henkistä varmuutta aiheen parissa. Lisäksi tutkimustani motivoivat sen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja merkitys.

Viliina Tolvanen
Satu Rakkolainen-Sossaa haastateltiin 7.1.2014.