”En tiedä, mistä ajatus väitöskirjan tekemisestä on alkujaan minulle tullut, mutta muistan haaveilleeni siitä jo lukiolaisena. Varsinais-Suomen kulttuurirahaston apurahan myötä sain käynnistettyä tutkimusprojektini ja pystyn toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni,” tutkija Henri Olkoniemi kertoo.

Turun yliopiston psykologian laitoksessa väitöskirjaa tekevä Henri Olkoniemi sai tutkimukselleen kokovuotisen apurahan Varsinais-Suomen kulttuurirahastosta vuonna 2012. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee sarkasmin ymmärtämiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimusaiheensa pariin hän päätyi jo opiskeluaikana, kun laitoksella haettiin pro gradu -tutkielman tekijää ironian ymmärtämiseen liittyvään tutkimushankkeeseen. Saman aihepiirin parissa Olkoniemi työskentelee edelleen.

– Tarkastelen sarkasmin ymmärtämiseen liittyviä tekijöitä ja niiden eroja terveillä aikuisilla. Aihe on kiinnostava, sillä aiemmin on lähdetty siitä ajatuksesta, että kaikki terveet aikuiset ymmärtävät sarkasmia samalla tavalla. Joitain kriittisiä näkökulmia tähän on viime aikoina esitetty ja sarkasmin ymmärtämisessä on nähty sävy- ja aste-eroja.

Olkoniemen väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joista kaksi ensimmäistä tarkastelee kognitiivisten ominaisuuksien, esimerkiksi työmuistin, vaikutusta ymmärtämiseen. Kahdessa viimeisessä artikkelissa tutkija keskittyy tarkastelemaan aihetta itse sarkasmin näkökulmasta.

– Seuraavassa osatutkimuksessani kiinnitän huomiota siihen, miten konteksti vaikuttaa ymmärtämiseen. Eri yhteyksissä sama asia voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Kontekstin tarkastelu on kiinnostavaa myös siinä mielessä, että mainosalan tutkimuksessa kehotetaan välttämään sarkasmin käyttöä markkinoinnissa. Itse en koe, että sarkasmin käyttöä tarvitsisi välttää, mutta se on kohdennettava oikein.

Tutkimus tuo ylipäätään uutta teoreettista tietoa sarkasmin ymmärtämisestä. Olkoniemen mukaan tähän mennessä vain muutamassa tutkimuksessa on otettu huomioon terveiden aikuisten ihmisten väliset erot sarkasmin ymmärtämisessä. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi aivovammojen diagnosoinnissa, kun tunnetaan tarkemmin, millaiset mekanismit ovat sarkasmin ymmärtämisen taustalla. Tutkijan mukaan vastaavia testejä on muualla maailmassa jo käytössä.

Miekkailua tilastolaskelmien vastapainoksi

Olkoniemeä on aina kiinnostanut ihmisen toiminta. Ajatus psykologian opinnoista kypsyi lukiossa, eikä alanvalinta ole tähän päivään mennessä tutkijaa kaduttanut.

– Psykologia kiinnostaa minua edelleen laajasti. Vaikka tämänhetkinen tutkimusaiheeni ja kiinnostukseni ovat psykolingvistiikassa, ei se ole syönyt mielenkiintoani muilta psykologian osa-alueilta. Tutkimusta tehdessä on vastaan tullut paljon uusia ideoita ja kiinnostavia tutkimusasetelmia, joita toivon voivani toteuttaa tulevaisuudessa.

Olkoniemi viihtyy monipuolisessa työssään. Psykologian tutkijan työhön kuuluu niin aiempien tutkimusten ja näkemysten tarkastelua, sopivien tutkimusmenetelmien ja koeasetelmien etsimistä kuin tilastojen laskemistakin. Työn vastapainoksi tutkija harrastaa historiallista miekkailua. Hän myös valmentaa alan harrastajia.

– Miekkailu, kuten muutkin kamppailulajit, vaatii täyttä keskittymistä, mikä vie ajatukset pois muusta. Treeneissä unohtuvat työpulmat ja arkiset huolet.

Viliina Tolvanen
Henri Olkoniemeä haastateltiin 22. tammikuuta 2014.