Säätiötutkimus 2014 julkistettiin
Teksti Antti Arjava
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta teetti alkukesällä tutkimuksen siitä, miten
suomalaiset tuntevat ja arvioivat apurahoja jakavia säätiöitä. Vastaava barometri
toteutettiin myös pari vuotta sitten. Säätiöiden tunnettuus on sen jälkeen parantunut.
Tutkimukseen haastateltiin
1 100 kansalaista internetpanee-
lissa. Vastaajista 63% luotti siihen, että apurahoja jakavat
säätiöt toimivat tarkoituksensa mukaisesti. Noin neljän-
nes epäili sitä. Osuudet eivät juuri olemuuttuneet kahdessa
vuodessa. Koulutustaso vaikuttaa keskeisesti vastauksiin.
Korkeammin koulutetut tuntevat säätiöitä huomattavas-
ti paremmin ja myös luottavat niihin enemmän. Matala
koulutustaso on yhteydessä säätiöiden heikkoon tunnet-
tuuteen ja sen myötä suurempiin epäluuloihin.
Tunnetuin suomalainen säätiö on edelleen Suomen Kult-
tuurirahasto, jonka tunnistaa kaksi kolmasosaa aikuisis-
ta. Kaikkien tutkittujen säätiöiden tunnettuus on kasvanut
kahden vuoden takaisesta, mikä voi kertoa jostakin syste-
maattisesta muutoksesta tutkimusasetelmassa. Toki kes-
kustelu säätiöistä on lisääntynyt viime aikoina, ja MTV3
on esittänyt niistä useita dokumentteja.
Vastaajia pyydettiinmyös arvioimaan yksittäisten sääti-
öidenmainetta. Erot säätiöiden välillä jäivät tälläkin kertaa
melko pieniksi. Kulttuurirahastonmaineen arvioi hyväksi
73%vastaajista ja huonoksi vain 2%. Parhaitenmenestyi
Wihurin rahasto, jonkamaine sai hyvän arvosanan 78 pro-
sentilta. Vähiten tunnettujen säätiöiden mainearvioita ei
voi pitää tilastollisesti luotettavina.
Sidosryhmien arviot valtaosin myönteisiä
Samassa yhteydessä TNS Gallup haastatteli puhelimessa
200 vaikuttajaa säätiöille tärkeistä sidosryhmistä. Näitä
olivat kansanedustajat, virkamiehet, yliopistojen ja taide-
laitosten johto sekä median keskeiset toimittajat. Heidän-
kin joukossaanKulttuurirahasto nousi useimmin säätiöistä
ensimmäisenämieleen. Erityisen hyvin Kulttuurirahaston
muistivat tieteen, taiteen ja median edustajat. Poliitikot ja
virkamiehet mainitsivat enemmän muita kuin tieteen ja
taiteen apurahasäätiöitä.
Tieteen vaikuttajista peräti 85 % arvioi tuntevansa hy-
vin apurahasäätiöiden toimintaa, poliitikoista yhtä hyvin
säätiöistä perillä on neljännes. Kun vastaajilta pyydettiin
kokonaismielikuvaa apurahasäätiöistä, tulos oli vielämai-
rittelevampi. Tieteen vaikuttajista 99 prosentilla oli myön-
teinenmielikuva, taiteen vaikuttajista 94 prosentilla ja po-
liitikoistakin 58 prosentilla. Neutraaleja näkemyksiä löytyi
niin poliitikoilta, virkamiehiltä kuin medialta. Kielteisiä
mielikuvia oli muutamilla poliitikoilla.
Kun mielikuvat vietiin yksittäisten ominaisuuksien ta-
solle, eroja alkoi syntyä. Lähes yksimielisesti säätiöihin lii-
tettiin ”luotettavuus”, ”asiantuntemus” ja ”osaavuus”. Sen
sijaan ”vuorovaikutteisuus”, ”avoimuus” ja ”läpinäkyvyys”
eivät kaikkien vastaajienmielestä luonnehtineet säätiöiden
toimintaa. Kuitenkin tieteen ja taiteen edustajat arvioivat
jälleen kautta linjan säätiöitä myönteisemmin kuin muut.
Säätiöbarometri ja vaikuttajatutkimus ovat ladattavissa
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan verkkosivuilta
, kohdasta Ra-
portit ja seminaarimateriaalit.
7
Kaikki
Nainen
Mies
Peruskoulutus
Muu koulutus
Akateeminen
Työväenluokka
Alempi keskiluokka
Ylempi keskiluokka
Erittäin paljon
Melko paljon
Ei osaa sanoa
Ei kovinkaan paljon
Ei lainkaan
Missä määrin luottaa siihen, että apurahoja jakavat säätiöt toimivat tarkoituksensa mukaisesti? (%)
0 %
20 %
40 %
60 %
80 % 100 %
10
8
17
12
21
7
22
11
15
19
12
10
24
9
14
15
18
53
58
49
45
56
66
40
63
58
13
14
11
17
11
5
19
10
5
19
3
7
9
3
2
7
4
4
5
