Tammenlastuja_1_2011 - page 3

KUVA Heikki Tuuli
3
A
merikkalaisvetoinen työryhmä selvittää parhail-
laan, onko Helsinkiin edellytyksiä perustaa kan-
sainvälistä nykytaidetta esittelevä Guggenheim-
museo. Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden
rahoittavat selvitystä yhdessä Helsingin kaupungin kans-
sa. Aie on herättänyt ansaittua keskustelua, joka on ollut
osin hyvinkin kriittistä ja parhaimmillaan kiitettävän ana-
lyyttistä.
On arvioitu museon taloudellisia vaikutuksia erilaisissa
kaupungeissa. On mietitty, mikä museossa lopulta on tär-
keintä, kuoret vai sisältö. Bilbaossa monien kävijöiden väi-
tetään kulkevan museon läpi juurikaan katselematta siel-
lä esiteltyä taidetta (havainto saattaisi päteä muihinkin
museoihin). Onko helsinkiläisen museon tehtävä palvella
paikkakuntalaisia vai houkutella kauempaa tulevia? Ovat-
ko nykyiset museot hoitaneet tehtävänsä niin hyvin, että
uusia ei tarvita? Syökö yhden museon ylläpito kaiken taide-
tuen vuosien ajaksi vai houkutteleeko se alalle kokonaan
uusia rahoittajia? Olisiko osallisuus Guggenheim-konsor-
tiossa askel maailmanvalloitukseen vai alistumista osak-
si McGuggenheimin imperiumia? Sen kuitenkin tiedämme,
että Guggenheim ei aio kopioida Helsinkiin mitään olemas-
sa olevaa vaan etsii täältä aivan uutta ideaa.
Itse museon perustaminen on vielä monen mutkan taka-
na. Se voi kaatua selvityksen tulokseen, sillä museo ei tule
väkisin paikkakunnalle, missä sille ei ole tarvetta tai kiin-
nostusta. Kaupunki joutuu miettimään hankkeen taloudel-
lisia edellytyksiä, ja rakennukselle on löydettävä kaupun-
kikuvaan sopiva paikka.
Rahasto sijoitti hankkeeseen puoli miljoonaa euroa, joka
ei ole suunnaton summa suhteessa kuvataiteen kokonaistu-
keen. Pelkästään valtion taidemuseo saa Yrjö ja Nanny Kau-
niston nimikkorahastolta vuosittain lähes 100 000 euroa, ja
keskusrahaston viimeksi päättyneessä jaossa visuaalisten
taiteiden apurahat olivat yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa.
Selvityksen hinta maksetaan Guggenheimille. Senkin
voi muistaa, että vuosikymmen sitten amerikkalaiset ostivat
Kulttuurirahastolta Nokian osakkeita 300 miljoonalla eu-
rolla nykyiseen verrattuna moninkertaiseen kurssiin. Siinä
mielessä he ovat maksaneet työn etukäteen satakertaisesti.
Vaikka sitäkin on epäilty, ettei Guggenheimin asiantun-
tijoiden työ olisi hintansa väärtti, Kulttuurirahaston näkö-
kulmasta selvitykseen sijoitetut rahat eivät mene hukkaan,
tulipa museo tai ei. Kaukaa näkee monet asiat toisin kuin lä-
heltä. Ja jos kaikki sisäpuoliset jaksavat ottaa kantaa asial-
lisesti ja ilman ilkeilyä, museoiden perimmäisestä tarkoi-
tuksesta saadaan aikaan tavallista syvällisempi keskustelu,
joka hyödyttää koko kenttää.
Yliannos G-vitamiinia?
Amerikkalaiset ovat
maksaneet työn
etukäteen satakertaisesti.
1,2 4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,...32