Haastateltavana dosentti, tekniikan tohtori Olli Niemi

Millaisessa tilassa olet viimeksi oppinut jotakin mieleenpainuvaa? Tai poikennut jonnekin sisään vain siksi, että paikan ulkonäkö tai sisältö houkutteli? Dosentti Olli Niemi pohtii tällaisiakin kysymyksiä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssä koordinoidessaan Oppimisen tilat -tutkimusta (2011–2015), joka on osa mittavaa Sisäympäristöt-tutkimusohjelmaa. Suunnittelutyön hedelmistä nautitaan tulevaisuuden kampuksilla ympäri Suomen. SYK Oy omistaa 90 prosenttia pääkaupunkiseudun ulkopuolisista yliopistojen toimitiloista ja normaalikouluista, siis yliopistollisista harjoittelukouluista.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omissa tiloissa Tampereen Uimalankadulla, legendaarisessa keltaisessa Hippostalossa, tulijaa eivät enää odota alkuperäiset pitkät, potkulautailuun houkuttelevat käytävät ja suljettujen huoneiden rivistöt. Nyt vastassa on kokoontumiseen kutsuva avara aula rentoine tuoleineen ja siirrettävine pöytineen sekä seinien kettu- ja pihlajanmarjakuvat. Ajatuksella uusittu tila on SYK Oy:n oma laboratorio, Olli Niemi esittelee. Omien sisätilojen jatkuva kehitystyö tuottaa oivalluksia myös yliopistojen vanhojen kiinteistöjen korjaukseen ja uusien rakentamiseen.

Yksi SYK Oy:n tuoreista projekteista oli Jyväskylän yliopiston Liikunta-rakennuksen korjaus. Alvar Aallon ”valkoista kautta” edustava talo on suojeltu, mikä asetti ajanmukaistukselle ja varsinaisen ongelman eli huonosti toimivan ilmanvaihdon ratkaisulle tarkat raamit. Joulukuussa 2012 hanke valittiin vuoden esimerkilliseksi rakennuskohteeksi (Keski-Suomen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry.).

UniverCity

Olli Niemi puhuu mielellään tilan ”tarjoutumisesta”. Jo ensivaikutelman on kerrottava tilan toiminnasta, ihmisistä, tilan käytön kannalta tärkeistä esineistä sekä sen palvelujen erityisyydestä. Yliopistojen tiloissa ja niiden käytössä on vielä paljon virastomaisuutta: oppimisen ja tutkimisen hierarkkisia rakenteita tai vaikkapa aukioloaikojen jäykkyyttä.

Olli Niemi kannustaa näkemään asioita myös toisin, tilojen käyttäjän kannalta kokonaisvaltaisesti. Miksei kampuksilla voisi olla tarjolla opintojen lisäksi kaikkea muuta mitä opiskelija tarvitsee? Kenties asuntoja opiskelijoille muutamaksi kuukaudeksi opintojen alussa? Tai edes tietoa siitä, mistä asuntoja löytää. Kun tällainen välitön tilan käyttötarve hellittää, muuntuva tila voisi palvella taas muita uusia, ajankohtaisia tarpeita. Tai miksei kampusalueella voisi olla ravintoloita, jotka eivät näytä aikuisten jättimäisiltä koulukanttiineilta, vaan viihtyisiltä tapaamispaikoilta? Erilaisiin tarkoituksiin ja tilaisuuksiin suunniteltu tila mukavine looseineen tai alueineen voisi palvella oppimisympäristönä myös iltaisin. Alueelta voisi myös löytyä työpaikkoja, jotka edistävät oppimista. Ravintola on vain yksi esimerkki Olli Niemen projektien tila-ajattelussa. Kaikkien tilojen tulisi tavalla tai toisella tukea oppimista ja uuden tiedon luomista.

Oppimiskäsitykset ja vuorovaikutteisuus ovat erilaisia eri aloilla, myös koulunkäynnin ja opintojen eri vaiheissa. Siksi ympäristöjen täytyy mahdollistaa myös sosiaalisuuden säätely. Tilojen harkittu rytmi tukee koululaista ja opiskelijaa tarjoutumalla niin rauhalliseen omaan työskentelyyn kuin energiseen ryhmätoimintaan. Esimerkiksi normaalikoulujen suunnittelussa on Olli Niemen mukaan pohdittu myös jaettua opettajuutta. Tilojen hyvällä suunnittelulla toteutettu opettajien näköyhteys vierekkäisissä luokissa mahdollistaisi saumattoman yhteistyön vaikkapa opettajaharjoittelijan perehdytyksessä tai nopeassa yhteistyössä puuttumista vaativiin tilanteisiin.

Tilojen käytöllä on mahdollista myös vastuuttaa opiskelijoita. Hyvänä esimerkkinä Olli Niemi mainitsee entisen opinahjonsa Tampereen teknillisen yliopiston. Se tarjoaa yli 3000 neliötä opiskelijoiden harrastustoiminnan tiloiksi – sillä ehdolla, että käyttäjät pitävät niistä hyvän huolen.

Perinteisen yhdensuuntaisen puhuja-kuulija -rakenteen purkamiseksi tarvitaan Olli Niemen mukaan koukuttavia tiloja, jossa oppiminen ja asioista innostuminen on mahdollista monensuuntaisena ajatusten, töiden ja ihmisten liikkeenä. Tällainen oppimisen tila on myös aito osa laajempaa yhteisöä ja kaupunkiympäristöä.

Olli Niemeä haastattelivat SYK Oy:n tiloissa Päivi Mehtonen ja Silja Minkkinen-Poikolainen