Tarkastelen Itä-Suomea sekä ulkoisin että sisäisin silmälasein. Kävin 1970-luvulla oppikoulun Mikkelissä, rakensimme kesämökin Puumalaan 1990-luvun alussa ja sain nimityksen Kuopion Yliopiston dosentiksi 1997. Suonissani virtaa pääosin itäsuomalaista verta Viipurista sekä Etelä- ja Pohjois-Savosta, vaikka olenkin asunut suurimman osan elämääni Espoossa ja Helsingissä.

Mikkelin Yhteiskoulun ylioppilastovereistani suurin osa siirtyi opiskelemaan Itä-Suomen ulkopuolelle, ja vain harva on palannut kotiseudulleen. Tätä joukkoa tapaa useimmiten pääkaupunkiseudulla tai kesäloma-aikaan Mikkelissä. Leikittelen joskus ajatuksella, että alueella kouluja käynyt nuori väki palaisi opintojensa jälkeen rakentamaan kotiseutuaan yksityisen ja julkisen sektorin työtehtävissä. Suomen kansainvälinen menestystekijä on ollut koulutettu ja yritteliäs väestö. Tämä pätee myös Itä-Suomeen; tällä hetkellä hyvinvoinnin aineksia hukataan erityisesti Etelä-Suomen hyväksi. Helsinki lienee Suomen suurimpia savolaiskaupunkeja.

Itä-Suomen Yliopiston synty

Minulla on ollut kunnia saada olla mukana merkittävässä itäsuomalaisessa uudistushankkeessa, eli Itä-Suomen Yliopiston synnyttämisessä. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät 1.1.2010 Itä-Suomen yliopistoksi. Kahdesta keskisuuresta yliopistosta muotoutui eräs Suomen suurimmista alallaan. Itä-Suomen yliopistolla on kansallisia erityisvahvuusaloja. Näitä ovat terveystieteet, metsä- ja ympäristöala, osa luonnontieteistä ja opettajankoulutuksen erityisalat. Lisäksi yliopistolla on erityisasema laaja-alaisessa Venäjä-osaamisessa.

Vuoden alussa voimaan astunut yliopistolaki muutti yliopistojemme asemaa merkittävästi. Yliopistoille annettiin huomattavasti lisää vapautta ja vastuuta. Menestys on jatkossa yhä enemmän kiinni omista kyvyistä. Itä-Suomen yliopistossa on käynnistetty laaja uudistusohjelma, jonka tavoitteena on lisätä yliopiston iskukykyä kansainvälisesti korkeatasoisena osaajana painopistealoilla. Tavoitteena on myös tuottaa entistä enemmän hyötyä Itä-Suomen alueelle osaajien koulutuksen ja elinkeinoelämän hyötyjen muodossa. Kuopion ja Joensuun alueet ovat jo tähän mennessä hyötyneet yliopistoistaan, Etelä-Savo näitä vähemmän. Itä-Suomen yliopiston tahtotila on kuitenkin edistää koko Itä-Suomen menestystä. On toivottavaa, että esimerkiksi Etelä-Savosta hakeudutaan kasvavassa määrin opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon. Yliopiston osaamispääomasta voisi koitua jatkossa tähänastista enemmän hyötyjä koko Itä-Suomen yrityksille. Yhteisesti rahoitettuja tutkimus- ja kehityshankkeita tarvitaan jatkossa lisää.

Itärajan läheisyys vaikuttaa

Venäjä on ollut keskeinen tekijä Itä-Suomen hyvinvoinnin lisääjänä viime vuosisatoina - sodat luonnollisesti poislukien. On Itä-Suomen edun mukaista lisätä yhteistyötä Venäjän suuntaan. Jo pelkästään Pietarin talousalueella on suuri potentiaali taloudellisessa mielessä. Arktisen alueen toimintojen vilkastuminen on myös näköpiirissä. Itä-Suomen yliopisto haluaa omalta osaltaan toimia sillanrakentajana, ja houkutella lahjakkaita opiskelijoita ja tutkijoita Suomeen. Kyse ei ole pelkästään Venäjän kielestä ja kulttuurista, vaan koko yliopiston painopistealat kattavasta intressistä.

Luontomatkailussa mahdollisuuksia

Omassa rankingissani Suomessa on kolme upeaa luontomatkailuseutua: Lappi, lounainen saaristo ja Itä-Suomen järvialue. Viime mainittu on vielä paljolti hyödyntämätön voimavara. Järviluonto on kesän lisäksi upeaa ruska-aikaan, jäätyneenä talvella sekä luonnon herätessä keväällä. Lapin laduilla kuulee nykyisin useita maailman kieliä. Lappi onkin kehittänyt luonnostaan uuden hyvinvoinnin lähteen. Itä-Suomella on vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet kehittyä kansainvälisesti vetovoimaiseksi luontomatkailukohteeksi. Menestyminen edellyttää rohkeutta, yritteliäisyyttä ja kykyä pelata riittävän suurilla panoksilla. Esimerkiksi Levillä rämäpäinen yrittäjä loi perustan koko Kittilän kunnan uudelle kukoistukselle.

Vaatimattomuus on ollut eräs Itä-Suomen helmasynneistä. Toinen on ollut kyvyttömyys seudulliseen yhteistyöhön. Uskon, että yhdistämällä voimavaroja voitaisiin luoda koko Itä-Suomesta entistä vetovoimaisempi alue. Hyviä elementtejä, kuten Savonlinnan Oopperajuhlat, on jo olemassa. Toivon, että Savon ja Karjalan voimavarat yhdistänyt ylipistohanke toimii rohkaisevana esimerkkinä koko alueen yhteen hiileen puhaltamisessa. Itä-Suomella on tulevaisuus, mutta sen eteen on ponnisteltava rohkeammin.

Petteri Taalas
Itä-Suomen yliopiston hallituksen pj.
Pääjohtaja, Ilmatieteen laitos